1765-1809 | Kaupankäynti vapautuu

Pori sai tapulioikeudet eli ulkomaankauppaoikeudet takaisin vuoden 1765 valtiopäivien päätöksellä. Kaupunki ei kuitenkaan saanut ottaa ulkomaisia laivoja vastaan. Tapulioikeus myönnettiin Porin lisäksi Vaasalle, Kokkolalle ja Oululle. Heti tämän jälkeen Porista lähti ensimmäinen laiva kohti Amsterdamia hakemaan tupakanlehtiä tupakkatehtaalle.

Ulkomaankauppa vapautuu

Kivinen makasiini kuului v. 1781 perustetun Tuorsniemen lasitehtaan rakennuksiin.

Kruunu käski vuonna 1773 kaupungin varastoida 200 tynnyriä suolaa, jotta suolanpuutteen ilmaantuessa tarpeet voitiin täyttää. Tämä tarkoitti suoria yhteyksiä Välimeren suolasatamien kanssa. Kauppiaille tämä oli ilouutinen ja he ryhtyivät rakentamaan heti suurempia aluksia kaupungin laivaveistämöllä. Ensimmäinen uusi alus lähti Marseilleen ja Trapaniin hakemaan suolaa. Pori nousi vähitellen jaloilleen ja jatkoi kaupankäyntiä, mutta kuitenkin vielä tarkasti harkiten. Metsätuotteet alkoivat saada yhä tärkeämmän sijan kaupungin vientitavaroista.

Tapulioikeuksien myötä syntynyt vilkas liikenne edesauttoi myös teollisuuslaitoksia. Poriin perustettiin tällä aikakaudella ainakin kymmenkunta uutta teollisuuslaitosta. Lisäksi kaupungin lähelle perustettiin uusi lasitehdas. Tupakkatehdas oli edelleen merkittävin teollisuuslaitos.

Kaupunkia kohtasi kuitenkin kova kohtalo vuonna 1801. Kesäkuun 10. päivänä klo 11.50 tuli pääsi irti Björkmanin perillisten talossa. Tulipalolta säästyivät lopulta ainoastaan kirkko nykyisen Satakunnan Museon kohdalla sekä yksi mökki kaupungin länsiosassa. Kaikki muut asuinrakennukset sekä julkiset rakennukset paloivat. Lähes 2500 ihmistä jäi kodittomaksi. Palo muutti kaupungin ilmeen pysyvästi.

Venäläiset tulevat

Ruotsin ja Venäjän välille puhkesi ns. Suomen sota vuonna 1808. Haminassa solmitun rauhan seurauksena Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas oli Venäjän hallitsija.

Poriin venäläiset joukot saapuivat aamulla 18.3.1809. Eräässä saksalaislehdessä kuvattiin venäläisten valloittaneen "Porin lujan ja hyvin linnoitetun kaupungin". Todellisuudessa Porissa ainoa sotaisa tapahtuma oli kahden humalaisen suomalaisupseerin vangitseminen. He olivat viivähtäneet apteekissa, joka toimi samalla liköörikapakkana ja jääneet siten jälkeen vetäytyneistä joukoista.