1856-1870 | Suurteollisuuden alku

Porin palon ja Krimin sodan (1853–1856) jälkeen Porissa oli ainoastaan kolme varsinaista teollisuuslaitosta, jotka kaikki olivat tiilitehtaita. Kaupungissa oli jo tuolloin myös tulitikkutehdas, mutta sen laskettiin kuuluvan vielä käsityöteollisuuden piiriin. Laivanrakennus täytyi käynnistää jälleen kuin tyhjästä, mutta tämä onnistui verrattain helposti, koska kaupungilla oli alaan pitkät perinteet. Porin kauppalaivasto ei kasvanut kuitenkaan enää aikaisempaan kukoistukseensa.

Uusia pieniä teollisuuslaitoksia syntyy


Vuoteen 1870 mennessä Poriin perustettiin noin kaksikymmentä uutta teollisuuslaitosta. Niistä suuri osa oli vaatimattomia, ainoastaan muutaman työntekijän käsittäviä tuotantolaitoksia, ja ne toimivat vain muutamia vuosia. Joukossa oli kuitenkin myös laitoksia, jotka kehittyivät oman aikansa merkittävimmiksi yrityksiksi koko Suomessa. Yksi näistä oli Porin Tulitikkutehdas.

Porin tulitikkutehdas perustettiin Sofiegartenin alueelle Kokemäenjoen pohjoisrannalle.

Porilaiset kauppiaat ja laivanvarustajat tunsivat kasvavaa mielenkiintoa teollisuutta kohtaan. Kokemattomuuden vuoksi monelle tämä tarkoitti myös katkeria pettymyksiä. 1850- ja 1860-luvulla Porin teollisuuden uranuurtajat eivät kyenneet pitämään luomiaan laitoksia hallinnassaan, koska perustamisvaihe oli usein niellyt heidän koko omaisuutensa. Monet heistä kuolivat myöhemmin lähes varattomina.

Ongelmia ja uudistuksia

Vaikka vuonna 1857 sallittu höyryn käyttö sahoissa ja vuonna 1861 poistetut sahausta koskevat rajoitukset edesauttoivat Porin teollisuuden myöhempää kehitystä, oli koko 1860-luku kohtalokas Porin nuorelle teollisuudelle. Suomea koettelivat maan historian ehkä pahimmat katovuodet ja yleinen köyhyys ajoi lukuisia kauppahuoneita vararikkoon. Lisäksi Suomessa toteutettiin vuonna 1860 rahanuudistus ja ruplan sijaan ryhdyttiin käyttämään markkaa. Rahanuudistus aiheutti hetkellisiä tappioita Suomen talouselämälle ja etenkin sahateollisuudelle. Vuonna 1866 puhkesi kaiken lisäksi kansainvälinen talouskriisi ja monet teollisuuslaitokset siirtyivät pilkkahintaan omistajalta toiselle. Näin kävi muun muassa Porin tulitikkutehtaalle ja konepajalle sekä Isonsannan höyrysahalle. Nämä teollisuuslaitokset säilyivät kuitenkin uusien omistajiensa turvin pitkälle 1900-luvulle merkittävinä työnantajina.

 

Vaikka monet teollisuusyrityksistä olivat tuhoon tuomittuja jo perustamisen hetkellä, oli tämä lyhyt aikakausi myös merkittävä lähtölaukaus kaupungin myöhemmälle kehitykselle. Aikaa voidaan kuvata teollisuudesta kiinnostuneiden kauppiaiden oppivuosina tai oppikouluna, josta muutamat heistä valmistuivatkin erinomaisin arvosanoin. Rahauudistuksen lisäksi aikakauden merkittävin muutos oli ammattikuntalaitoksen lakkauttaminen. Merkittävä uudistus oli myös lennätin, joka valmistui Poriin vuonna 1859. Lennätinyhteys kulki Pietarin kautta ulkomaille.