Sähkövoima (1870-1900)

Sähköä tehtaille

Suomen ensimmäinen sähkövalo sytytettiin Tampereella Finlaysonin tehtaalla vuonna 1882. Samana vuonna Rosenlew-yhtiö tilasi Englannista kuuden hevosvoiman tasavirtageneraattorin, jonka voimalla Porin ensimmäiset yhdeksän sähkövaloa valaisivat työtä Isonsannan sahalla. Myös Seikun sahalle hankittiin generaattori ja sähköä ryhdyttiin käyttämään valaisun lisäksi tukkien nostolaitteessa.

Pääasiassa sähköä käytettiin 1800-luvun puolella siis valaisemiseen. Sähkövalo hankittiin myös joihinkin yleisiin rakennuksiin, kuten teatteriin ja kaupunginsairaalaan. Vain erittäin harvalla yksityisellä henkilöllä oli varaa sähköön. Suhtautumista uuteen valonlähteeseen kuvaa vuonna 1882 Björneborgs Tidningissä ollut haltioitunut kirjoitus Seikun sahan sähkövalaistuksesta:
"Valo on häikäisevän valkoista eikä levitä ollenkaan lämpöä. Sahan yläosaan asennetut neljä lamppua saavat aikaan mitä kirkkaimpaan kesäpäivään verrattavan todellisen valomeren ja tekevät siten mahdolliseksi tarkkuuden työssä myös yöaikaan."

Ennen sähkövalaistusta kaupunkia valaistiin ainoastaan siellä täällä tuikkivilla kynttilöillä. Poriin kaavailtiin myös kaasuvalaistusta. Helsingissä kaasulla toimivat katuvalot sytytettiin ensimmäistä kertaa marraskuussa 1860. Kaasulaitoksen perustaminen Poriin osoittautui kuitenkin liian kalliiksi. Kaupungin valaisussa tapahtui kuitenkin parannusta sen jälkeen kun kynttilät vaihdettiin öljylamppuihin.

Sähkövaloa kaduille ja koteihin

Vuonna 1897 kuopiolainen kirjapainonomistaja Otto Wilhelm Backman tarjoutui valaisemaan Porin kaupungin sähköllä. Korvaukseksi sovittiin 21 000 markkaa vuodessa. Backman oli jo rakentanut sähkölaitoksen kotikaupunkiinsa Kuopioon. Hän sitoutui valaisemaan Porin kadut sadalla lampulla 15.8.–15.4. välisenä aikana. Elokuun 15. päivänä 1898 sähkövalot syttyivät kaduilla. Suurimmat sähkön tilaajat olivat seurakunta (kirkko), Hotelli Otava ja Porin lyseo. Sähkölaitos valmistui toiseen kaupunginosaan joen varrelle. Vuonna 1906 sähkölaitos siirtyi lopulta kaupungin omistukseen. Rakennuksessa toimi vuonna 2010 panimoravintola.

Rosenlew-yhtiön voimalaitoksen ensimmäinen turbogeneraattori vuodelta 1913

Sähkölaitteita ryhdyttiin markkinoimaan kotitalouksille Suomessa vuonna 1908. Tuolloin saksalaisen AEG:n tuotteista julkaistiin kaikkiaan kaksikymmentä mainoskuvastoa. 1910-luvulle tultaessa ei sähkö ollut enää ainoastaan varakkaimman väestön ylellisyys. Esimerkiksi Helsingissä sähkö oli halvempaa kuin kaasu. Sähköä markkinoitiin edelleen kuitenkin varakkaille, koska uskottiin, että sähkölaitteet tulevat lopulta korvaamaan palvelusväen.

Sähköä tilattiin Rosenlewilta

Rosenlew-yhtiö ryhtyi 1910-luvulla pohtimaan ratkaisua voimaongelmaansa ja päätyi lopulta siirtyä kokonaan sähkövoimaan. Rosenlew rakennutti oman höyryvoimalaitoksen vuonna 1913, jolloin Porin kaupunki ryhtyi pohtimaan sähkön tilaamista Rosenlewiltä. Samaan aikaan kaupunki suunnitteli myös oman sähkölaitoksen laajentamista, mutta sähkön ostaminen nähtiin myöhemmin edullisemmaksi. Kaupungin oma sähkölaitos jäi varalle.

Kaupungin ja Rosenlewin välinen yhteistyö päättyi vuonna 1939, jolloin Harjavaltaan valmistui suuri voimalaitos. Kiinnostus vesivoiman käyttöön sähkön tuotannossa oli kasvanut. Kokemäenjokea oli tähän saakka käytetty varsin säästeliäästi teollisuuden tarpeisiin.