Reposaaren konepaja (1915 - 1976)

Aluksi oli varvi ja telakka

Reposaarelaisen laivanrakennuksen katsotaan virallisesti alkaneen vuonna 1826, jolloin saarelle rakennettiin ensimmäinen varvi eli veistämö. Varvi sijaitsi päiväkodin koillispuolella rannassa. Viimeinen laiva tällä varvilla rakennettiin vuonna 1863.

Reposaaren sahan perustamisen jälkeen alkanut kukoistuskausi sai aikaan sen, että saarelle ryhdyttiin suunnittelemaan telakkaa 1890-luvulla. Mahdollisen telakan paikaksi kaavailtiin joko vanhan varvin aluetta tai saaren kaakkoiskärkeä. Hanke kuitenkin kaatui luultavasti siksi, ettei siihen saatu toivottua valtionavustusta.

 

Sitten tuli Moottoritehdas ja konepaja

Paikallisten liikemiesten ansiosta saarelle perustettiin vuonna 1915 Reposaaren Moottoritehdas Oy. Metalliteollisuustuotteiden kysyntä oli kasvanut sodan sytyttyä ja samalla Venäjän-tilaukset kasvoivat. Moottoritehdas sai heti aluksi tehtäväkseen valmistaa viisi suurta 80 hevosvoiman laivamoottoria sekä venemoottoreita. Moottorit tehtiin itse raaka-aineista lähtien. Moottoritehtaan merkitys Reposaarelle oli erittäin tärkeä varsinkin siksi, että alkuaikoina yhdyskunta sai sähkövalonsa tehtaalta.

Reposaaren Moottoritehdas Oy meni kuitenkin konkurssiin Venäjän-tilausten loputtua vallankumouksen jälkeen. Reposaaren Höyrysaha Oy osti tehtaan vuonna 1919, mutta myi sen parin vuoden kuluttua Werner Hacklinille. Kauppaneuvos Hacklin oli laivanvarustaja ja saaren merkittävin liikemies. Moottoritehtaan nimi vaihtui Konepajaksi, ja se laajennettiin laivanrakennustelakaksi. Telakalla suoritettiin lähinnä Oy Werner Hacklinin omien alusten korjaustöitä.

Työntekoa Reposaaren konepajalla 1940-luvulla

Ensimmäinen uudisalus, “Werner H", valmistui vuonna 1941, ja sitä oli rakentamassa myös Reposaarelle muuttaneita karjalaisia, joilla oli telakkakokemusta Viipurista. Alus jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliittoon sotakorvausten yhteydessä.

Sodan jälkeen Reposaaren konepaja osallistui sotakorvaustyöhön rakentamalla vuosina 1946–1952 25 proomua sekä 11 troolaria, jotka toimitettiin ajallaan Neuvostoliittoon. Reposaaren konepaja osallistui lisäksi valtakunnalliseen proomujen suunnittelutyöhön.

Konepajalla työskenteli vuonna 1950 yli 300 henkeä. Vuonna 1949 Reposaaren konepajasta muodostettiin erillinen yhtiö Reposaaren Konepaja Oy. Hacklin omisti edelleen suurimman osan osakkeista. Sotakorvausten jälkeen konepaja jatkoi proomujen rakentamista Neuvostoliittoon. Tämä oli kuitenkin tavallista kaupankäyntiä.

Reposaaren Konepaja Oy myytiin myöhemmin Rauma-Repolalle ja siellä valmistettiin osia öljynporauslauttoihin. Konepajan toiminta loppui vuonna 1976. Tätä ennen siellä oli ehditty rakentaa yli 150 alusta 30 vuoden aikana. Konepajan rakennukset purettiin Reposaaren loma-asuntomessujen tieltä vuosina 2007 ja 2008.

 

Konepajalaiset viettivät siestaa!

Reposaari tunnettiin vuodesta 1957 aina 1990-luvulle saakka jatkuneesta siestastaan, jonka taustoihin liittyy myös saaren konepaja. Konepajan miehet olivat kotonaan ruokatunnilla klo 11 - 12. Kauppiaat totesivat, että perheenemännät tiskasivat astioitaan puolenpäivän jälkeen, mutta töihin palaavat konepajan työntekijät tarvitsivat tupakka-askinsa ennen kello 12. Täten kauppiaat päättivät pitää myös itse kunnon ruokatunnin ja kaupat suljettiin klo 12 - 13 -väliseksi ajaksi. Tämä perinne jatkui saarella neljä vuosikymmentä.