1900-1939 | Lamaa ja levottomuutta

1800-luvun lopulla alkanut huikea taloudellinen nousukausi hiipui 1900-luvun alkuvuosina. Laman lisäksi Suomea koettelivat jälleen katovuodet. Talonpoikien ostokyvyn heikkeneminen vaikutti negatiivisesti Porin konepajan maatalouskonetuotantoon. Porin teollisuus oli edelleen varsin kapealla pohjalla. Sahateollisuudelle toi takapakkia puutavaran heikko menekki ulkomailla. Lähes joka alalla jouduttiin supistamaan tuotantoa. Ahlström-yhtiö joutui lakkauttamaan ja purkamaan Sofiegartenin sahan sekä Isonsannan uuden höyrysahan. Samoihin aikoihin seisautettiin ja hajotettiin myös vanha tulitikkutehdas. Vaikka tulitikkutehdas rakennettiinkin uudelleen uuteen paikkaan, oli Pori menettänyt lyhyessä ajassa kolme keskisuurta teollisuuslaitosta.

Puuvillatehtaan ensimmäinen höyrykone hankittiin v. 1900. Kuva on vuodelta 1910.

Teollisuustyöväestön työvoima ja työpaikkojen määrät laskivat huomattavasti. Positiivistakin tapahtui: vuonna 1900 tekstiiliteollisuus saapui kaupunkiin ja Porin puuvillatehdas aloitti toimintansa.

Vastoinkäymisistä huolimatta Pori onnistui säilyttämään paikkansa Suomen viidenneksi suurimpana teollisuuskaupunkina Helsingin, Turun, Tampereen ja Vaasan jälkeen. 1800-luvun lopulla teollisuustyöväestöä oli alkanut muuttaa Ulvilaan kuuluneiden Toejoen ja Uudenkoiviston alueille ja 1900-luvun alussa nämä alueet jatkoivat kasvuaan. Porin kaupungin rajojen välittömään läheisyyteen syntyi näin kaksi esikaupunkialuetta.

 

Venäjän suurlakko vaikuttaa

Lama-aikaa ei kuitenkaan kestänyt montaa vuotta. Sahateollisuus elpyi vuodesta 1903 lähtien ja Porin konepaja pääsi paria vuotta myöhemmin lähelle 1800-luvun lopun ennätystulostaan. Myös puuvillatehdas vakiinnutti asemansa. Venäjän ja Japanin välille syttyi vuonna 1904 sota, joka päättyi seuraavana vuonna Venäjän nöyryyttävään tappioon. Yleisen tyytymättömyyden ja hävityn sodan vuoksi Venäjällä puhkesi suurlakko, joka levisi nopeasti myös Suomeen. Suurlakon aikana Suomen asukkaat kävivät avoimeen vastarintaan tsaaria vastaan. Lakon seurauksena Suomeen syntyi kansanedustuslaitos sekä yleinen äänioikeus. Säädyt menettivät merkityksensä. Suomi oli Euroopassa ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden. Marraskuun suurlakko oli Porissa ja koko Suomessa työväenliikkeen ensimmäinen voimannäyte.

Ensimmäinen maailmansota

Vuonna 1914 puhkesi ensimmäinen maailmansota, joka haittasi teollisuuden normaalia kasvua. Kansainväliset kauppatiet katkesivat ja vientiteollisuuden tuotantoa jouduttiin supistamaan. Muun muassa sahateollisuus menetti markkinansa. Sodalla oli kuitenkin Porin teollisuuteen myös myönteisiä vaikutuksia. Sotaa käyvän Venäjän oma teollisuus ei pystynyt tyydyttämään valtavan armeijan tarpeita, joten varsinkin tekstiili- ja metalliteollisuus saivat työtä niin paljon kuin vain ennättivät tehdä. Porissa puuvillatehdas ja konepajat toimivat täydellä höyryllä, kun taas puuta käyttävä teollisuus joutui osittain supistamaan toimintaansa.

Vuosi 1917 osoittautui kaikin puolin levottomaksi, ei ainoastaan emämaa Venäjällä, vaan myös Suomessa. Huhtikuussa Suomen työväestö ryhtyi vaatimaan 8-tunnin työpäivää ja vastaavasti siihen sopivaa korotettua tuntipalkkaa. Samalla annettiin myös lakkouhkaus. Porissa lakkoilu aloitettiin Rosenlewin konepajalla, jossa tehtaan johto suostui nopeasti 8-tuntiseen työpäivään. Myös muissa tehtaissa siirryttiin uusiin työaikoihin.

Venäjän vallankumous ja irtaantuminen sodasta vuonna 1917 lakkauttivat sotatarviketilaukset. Vallankumouksen levottomuudet näkyivät myös Suomessa ja uusi suurlakko puhkesi marraskuussa. Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917, mutta ristiriidat voimistuivat sisällissodaksi vuoden 1918 keväällä. Porin teollisuus joutui toimimaan rauhattomina aikoina hiljaisella liekillä.

Porin teollisuus toipuu

1900-luvun alkupuolella mainostettiin uutuuslaitteita koneistuvan maatalouden käyttöön.

Tilanteen rauhoituttua Porin teollisuus oli muuttunut. Se ei ollut enää riippuvainen sahoista. Eurooppa oli sodan vuoksi köyhtynyt ja 1920-luvulla rakennustoiminta pääsi jälleen käyntiin. Myös Porin teollisuus lähti jälleen voimakkaaseen nousuun. Vuonna 1929 kaupungissa oli kaikkiaan 74 teollisuuslaitosta. Pori kilpaili neljänneksi suurimman teollisuuskaupungin tittelistä nyt Kotkan ja Viipurin kanssa.

Kuten aina, huikeaa nousua seurasi alamäki. Vuonna 1929 Yhdysvalloissa tapahtui pörssiromahdus ja maailmaa kohtasi ennennäkemätön lama. Porin sahateollisuus joutui jälleen koville. Kaupungin koko teollisuuden työntekijämäärä väheni 1382 hengellä vuosina 1928 - 1932. Työpaikat vähenivät myös teollisuuden ulkopuolisilla aloilla. Lamasta kuitenkin toivuttiin ja sitä edeltänyt taso teollisuudessa saavutettiin Porissa vuoteen 1935 mennessä.

Vuosien 1926 - 1936 aikana Porin teollisuus monipuolistui huomattavasti. Aittaluotoon syntynyt Rosenlewin paperiteollisuus eri aloineen lähti kunnolla käyntiin. Kaupunkiin perustettiin lisäksi tänä aikana kymmenen elintarviketeollisuuden tuotantolaitosta. Myös metalliteollisuus kasvoi ja alalla toimi kaikkiaan 15 eri yritystä.