Aika

Ajan syklinen kiertokulku muodosti 1800-luvulla mallin, jonka mukaan ihmiset vielä pääasiassa jäsensivät aikaa. Kiertokulkuun kuuluivat työ ja lepo, vuodenaikojen vaihtuminen sekä erilaiset juhlat. Samaan aikaan käytössä oli jo lineaarinen, kelloon sidottu aikakäsitys, joka tuli yhä tärkeämmäksi erilaisten aikataulujen ja ajanlaskun yhdenmukaistamisen myötä. Aika ja sen tehokas käyttö nähtiin yhä arvokkaammaksi. Kellot yleistyivät ja niiden avulla aika kyettiin jakamaan pienempiin osiin ja ajan käyttöä voitiin suunnitella tehokkaammin. Käsite tunti tunnettiin jo 1500-luvulla, mutta vasta 1800-luvulla tuntilasku teki läpimurron työaikojen ja taskukellojen myötä.

Herätyskello

Rautatien mukana (1895) tuli tarkka ajan mittaus myös Poriin. Aikataulun mukaan kulkevat junat sekä purjelaivoja säännöllisemmin kulkevat höyryalukset muodostivat elämälle uuden rytmin, johon kuuluivat myös uusien laitteiden ja teollisuuden mukanaan tuomat tuoksut ja äänet. Rautatiet toivat mukanaan täysin uuden matkustusmuodon, jonka seurauksena matkustusaika lyhentyi murto-osaan siitä mihin ihmiset olivat tottuneet. Elämän rytmi oli huomattavasti kiihkeämpää kuin "vanhassa maailmassa".

Maalta kaupunkiin muuttaneet kokivat elämässään mullistuksen, koska kaupungeissa koko elämäntapa oli erilainen. Kaupunkiin kuului kello, aukioloajat, aikataulut ja tarkat maksuajat. Tehtaan pilli rytmitti elämää. Viikkoon kuului kuusi arkea ja yksi pyhä. Kymmentuntiset ja jopa pidemmät työpäivät ennen kahdeksan tunnin työajan tuloa vuonna 1917 eivät kuitenkaan jättäneet teollisuustyöväestölle juurikaan vapaa-aikaa.

Vanhassa maaseutukulttuurissa ei edes tunnettu erillistä vapaa-aikaa. Työt, lepohetket ja ilonpito, arjet ja juhlat sijoittuivat toistensa lomaan vuorokauden ja vuoden kierrossa. Kukaan ei edes ajatellut ryhtyä mittaamaan sitä, mikä oli työnteon tai lepohetken osuus ajankäytöstä. Töitä tehtiin niin kuin aina oli tehty; aamusta iltaan välillä lepotaukoja pitäen. Alkuaikoina teollisuustyön piirissä ryhdyttiin soveltamaan samanlaisia periaatteita. Maataloudessa käytetty työjärjestys ei käynytkään päivästä toiseen samanlaisena jatkuvassa tehdastyössä, jossa oltiin irrallaan omasta asunnosta ja kotiväestä.

Tiesitkö, että...

Mekaaninen rataskello kehitettiin jo 1300-luvulla, taskukello 1500-luvulla ja heilurikello 1600-luvulla. Tästä huolimatta tiimalasi säilyi kansan keskuudessa melko yleisesti käytössä 1800-luvulle asti.