Toejoki

Kokemäenjoen pohjoispuolella sijaitseva Toejoen alue kuului vielä Ulvilalle 1800-luvun lopulla, jolloin sinne alkoi syntyä työväenyhdyskunta. Työväestö pyrki muuttamaan mahdollisimman lähelle työpaikkojaan. Kuitenkin esimerkiksi Porin sahoilla töissä käyneillä ei välttämättä ollut varaa muuttaa kaupunkiin asumaan, sillä rakentaminen asemakaavoitetun kaupungin alueelle tuli kalliiksi, joten asuinpaikka hankittiin halvemmalta alueelta. 

Toejoen maapohja oli tulvavesien huuhtelemaa ja pelloksi kelpaamatonta. Alueella oli joitakin aikaisemmin rakennettuja asumuksia, mutta pääasiassa alue asutettiin 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa.

Osa Toejoelle muuttaneista työläisistä oli asunut aiemmin pahamaineisessa Blomin kaupunginosassa Isosannalla, ja kun tämä päätettiin purkaa ja kaavoittaa, he muuttivat läheisimmälle mahdolliselle vapaalle alueelle. Alueella oli kohtuulliset elämisen mahdollisuudet, koska maa oli halpaa ja Porin tori, elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden keskeisin hankintapaikka, sijaitsi lähellä.

Vanhaa Toejokea

Rakennukset rakennettiin vuokratonteille. Rakentamista helpotti se, että alueella ei ollut minkäänlaisia rakentamista ohjaavia sääntöjä. Alueen vanhimmat rakennukset rakennettiin varmasti sahoilta saadusta jätepuusta, joka oli joko ilmaista tai erittäin edullista. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa alueen rakennusmäärä kasvoi räjähdysmäisesti. Vuonna 1910 Toejoella asui 1926 henkeä ja kymmenen vuotta myöhemmin yli 2200.

Noin puolet Toejoen asukkaista oli syntyjään ulvilalaisia, puolet porilaisia. Miehet kävivät pääasiassa töissä Rosenlew-yhtiössä ja naiset puuvillatehtaalla. Toejoella asuttiin työväestön asuinalueelle tyypillisesti erittäin ahtaasti. 1900-luvun alussa piirilääkäri huomautti Toejoen poikkeuksellisen huonoista terveydellisistä oloista. Asunnot olivat pienempiä kuin lähialueen muilla asuinalueilla. Kaikki rakennukset olivat puisia. Teitä ei ollut alkuaikoina rakennettu millään tavalla. Kelirikot ja usein toistuvat tulvat aiheuttivat sen, että asukkaat rakensivat teiden ja polkujen reunoille lankuista kapeita jalkakäytäviä. Osa näistä käytävistä ulottui Toejoelta konepajalle saakka.

Toejoki oli osa suurempaa aluetta, joka liitettiin Ulvilasta Poriin 1.1.1941.