Sisustus 1800-luvulla

Satakunnan Museon näyttelyyn on sisutettu tyypillinen työläisasunto 1890-luvulta.

1800-luvun lopulla porilaisen asunnon perushuonekaluja olivat erilaiset pöydät, tuolit ja sängyt. Erityisiä kaappipöytiä käytettiin myös vähävaraisten taloudessa. Varsinaisia sisustuksia oli vain varakkailla. Topatut istuimet olivat yleensä merkki varallisuudesta. Keinutuoleja esiintyi puolestaan niin köyhillä kuin varakkaillakin. Vaatteita ja ruokaa säilytettiin erilaisissa kaapeissa. Myös erilaiset arkut olivat edelleen suosittuja erityisesti niissä talouksissa, joissa tilaa oli vain vähän.

Erilaisia pesukomuuteja, senkkejä ja piironkeja esiintyi lähes joka taloudessa. Myös peilit olivat yleisiä. Työläisillä lattioita peittivät räsymatot, jotka olivat vielä 1800-luvun lopullakin kuitenkin harvinaisia, sillä vaatteista ei jäänyt matonkuteiksi kuin harvoilla. Varakkaammat käyttivät puolestaan karvalankamattoja. Lukutaitoisilla oli toisinaan myös kirjakaappeja tai -hyllyjä, joissa saatettiin säilyttää ainoastaan muutamaa hengellistä kirjaa.

Tavallisen porilaiskodin sisustus oli vaatimaton vielä 1800- ja 1900 lukujen vaihteessakin. Huonekaluja oli ainoastaan välttämätön määrä. Erään vuonna 1875 kuolleen työmiehen huonekalut olivat:

  • sänky
  • pöytä
  • piironki
  • 3 tuolia

Vuosisadan vaihteessa eräs porilainen työläisperhe eli varsin mukavasti omistamassaan talossa V kaupunginosassa. Vaimon vuodelta 1900 olevan perukirjan mukaan talouteen kuului seuraavat huonekalut:

  • senkki
  • keinutuoli
  • 3 tuolia
  • 2 pöytää
  • pesukaappi
  • 2 sänkyä
  • kirjakaappi
  • satulli (peili, jonka alla pieni laatikko)
  • 2 lamppua
  • 2 kynttilänjalkaa