Lapsikuolleisuus

Lasten kuolleisuus oli 1600- ja 1700-luvuilla erittäin suuri. Vuosittain haudatuista vainajista saattoi olla alle 5-vuotiaita lapsia jopa 50 %. Ei ollut mitenkään harvinaista, että vanhemmat menettivät kaksikin lasta. Lapsikuolemiin vaikutti heikko ravinto, hygienia sekä erilaiset epidemiat. 1700 - 1800 -luvuilla imeväisikäisten kuolemat olivat edelleen yleisiä. On arvioitu, että joka viides lapsi kuoli ensimmäisen elinvuoden aikana. Erilaiset epidemiat nujersivat myös vanhempia lapsia, etenkin vuoden 1833 isorokko- ja punatautiepidemiat. Lapsen kuolema kosketti yhtä lailla maalaiskansaa kuin kaupunkien yläluokkiakin. Suurin osa rokotteista tuli käyttöön vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen täytyi vain toivoa, että tauti ohittaisi kotinurkat.