Etusivu > Tekninen palvelukeskus > Puistot ja metsät > Vihertietokeskus > Puutarhanhoidon kuukausikalenteri > Heinäkuu

Heinäkuu 2015

Eroon etanasta

Peltoetanat ja ruskeakuoriset lehtokotilot ovat kosteina kesinä melkoinen riesa puutarhassa. Etanat syövät reikiä lähes kaikkien kasvien lehtiin. Etanat liikkuvat hämärissä, jolloin niitä löytää syöntipaikoiltaan. Valoisana aikana etanat ovat lahojen lankkujen, kivien ja isojen lehtien suojassa.


Etanoita voi hävittää esimerkiksi

pyydystämällä:

- Yksinkertaisin tapa on mennä keräämään etanat ja kotilot käsin esim. ämpäriin ja kaataa kiehuvaa vettä päälle.

- Maahan upotettuihin astioihin, jotka täytetään oluella tai ruokaöljyllä.

- Banaaninkuorilla tai perunanpalasilla

- Esim. isojen raparperinlehtien, kosteiden säkkien ja lautojen alle, mistä niitä on helppo kerätä ja hävittää.

- Syödyt greipinpuolikkaat ovat hyviä ansoja. Reunaan leikataan etanalle sopivan kokoinen oviaukko. Etana luulee menevänsä kuoren alle suojaan, mutta kuoleekin sitruunahappoon.

- Sirottelemalla etanoiden kulkureiteille hiekkaa, sahajauhoja, kuivaa turvetta kalkkia tai tuhkaa. Joutuessaan kulkemaan tällaisen alueen yli, ne erittävät runsaasti limaa ja kuolevat.

karkottamalla:
- Maanpinta voidaan kattaa voimakastuoksuisilla siankärsämöllä ja pietaryrtillä. Katteena voi käyttää myös saniaisen- ja tomaatinlehtiä. Sanotaan, että tammen lehdet ja kaarna siroteltuina kasvien juurelle, pitävät etanat poissa.

- Viljele fenkolia, sillä etana ei pidä sen hajusta.

- Keltasinappi ja koristekrassi väliviljelyksenä karkottavat etanoita.

- "Hajurajaa" kukkapenkki tai kasvimaa myynnissä olevalla koivutislevalmisteella

muita keinoja:

- Suosi niiden luontaisia vihollisia kuten siilejä, lintuja, sammakoita ja rupikonnia.

- Muovipullosta voi tehdä pienille taimille etanasuojuksen leikkaamalla pohjan pois.

- Yksittäisille kasveille voi ripotella murskattuja munankuoria, kahvinporoja tai laittaa
esimerkiksi hiekkapaperikauluksen.

- Kasvimaata ympäröivä nurmikko tulisi pitää lyhyenä. Pitkä, kuiva nurmikko saa etanat ja
kotilot hakeutumaan salaattimaahan. Myös muu pihan nurmikko kannattaa pitää lyhyenä
ja reuna-alueet trimmattuina ja siistinä.

- Etanoita voi myös hävittää kaupasta saatavalla rautafosfaattivalmisteella, jonka siroteltavien
rakeiden teho säilyy myös hyvin sateisilla säillä, jolloin etanat mieluiten liikkuvat.
Luonnonmukainen tuote ei vahingoita ihmisiä, eläimiä tai kasveja.



Heinäkuu 2014

Heinäkuun kukkijoita

Heinäkuussa ihaillaan perennojen kukkaloistoa, sillä heinäkuussa alkavat kukintansa monet värikylläisimmät perennamme. Poimin muutamia kukkijoita esimerkiksi, mutta vaihtoehtoja on yllin kyllin muitakin. Tee lomareissuillasi löytöjä taimikauppojen alepöydiltä ja täytä kukkapenkin aukkopaikat niillä tai tee uusi kukkapenkki keski- ja loppukesän perennoille.

kuva Jaloangervot (Astilbe)









Jaloangervot kukkivat runsaasti niin puolivarjossa kuin aurinkoisilla paikoilla kukkien värin vaihdellessa puhtaasta valkoisesta erilaisiin punasävyihin. Aurinkoisella paikalla ne vaativat kosteamman kasvupaikan kuin varjossa ja ne viihtyvät myös melko happamassa maassa. Jaloangervot aloittavat kukintansa heinäkuun puolivälissä ja kukintaa riittää lajikkeesta riippuen syksyyn asti.

kuva Nukkapähkämö (Stachys byzantina)


Nukkapähkämö sopii hyvin värikkääseen kukkapenkkiin rauhoittamaan väriskaalaa hopeanharmaalla lehdistöllään. Nukkapähkämön kukkavarret nousevat noin 30cm korkeudelle ja se kukkii pienin, ruusunpunaisin kukin. Usein halutaan vain ihailla kasvin maanpinnan tehokkaasti peittävää hurmaavan harmaakarvaista lehdistöä ja kukkavarret leikataan pois pilaamasta tasaisen hopeamaton vaikutelmaa. Nukkapähkämön lajike ’Silver Carpet’ kukkii hyvin niukasti ja tarkoitus onkin ihailla vain sen lehdistöä. Nukkapähkämö kannattaa jakaa, kun sen kasvusto alkaa harventua keskeltä. Kasvi pitää paahteisesta, melko karusta ja hyvin vettä läpäisevästä kasvupaikasta.

Jalopähkämö on terve perenna, joka kukkii punavioletein kukinnoin heinäkuun alusta kolmisen viikkoa. Se kukkii hyvin varjoisemmassakin paikassa. Jalopähkämö viihtyy parhaiten 30–40 cm syvässä, kohtuullisesti lannoitetussa tuoreessa kasvualustassa.

kuva Punakärsämö (Achillea millefolium)

kuva Tähkätädyke (Veronica spicata)











Aurinkoa rakastava punakärsämö on värikäs villin siankärsämön viljelymuoto, joka kasvaa puolimetriseksi ja sopii hyvin myös leikkokukaksi. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Cerise Queen’, ’Paprika’ ja ’Kelwayi’, joita lisätään jakamalla, sillä siementaimien väri vaihtelee valkoisista eri punasävyihin. Punakärsämö viihtyy hyvin läpäisevässä ja melko niukasti lannoitetussa kasvualustassa, silloin se talvehtii hyvin.

Tähkätädyke on viehättävä, pitkään kukkiva perenna, joka viihtyy hyvin läpäisevässä maassa aurinkoisella paikalla. Tähkätädykkeen lajikkeita on sini-, valko-, ja vaaleanpunakukkaisina. Kasvista löytyy matalia 20-30cm lajikkeita, kun korkeammat lajikkeet ovat yli puolimetrisiä.


kuva Lehtoängelmä (Thalictrum aquilegiifolium)

Lehtoängelmä on luonnonperenna, jonka ilmavat, pilvimäiset kukinnot ja siro lehdistö houkuttelevat hankkimaan kasvin omaan puutarhaan ja sitä onkin mukavasti taimimyymälöissä saatavana. Luonnon yksilöt on syytä jättää kasvupaikoilleen, sillä kasvi on rauhoitettu. Lehtoängelmä kohoaa yli metrin korkeuteen kukkiessaan ja se viihtyy hyvin varjossakin syvässä, runsasmultaisessa kasvualustassa, joka kuitenkin läpäisee liiat vedet juuristoalueelta, jolloin kasvi kukkii uskollisesti vuosi toisensa jälkeen suurin, vaalean violetein huiskilokukinnoin.


Joka pihan perennoja ovat heinä-elokuussa kukkivat, monipuoliset kuunliljat (Hosta), jotka menestyvät jakamatta paikoillaan vuosikymmeniä puolivarjoisilla tai varjoisilla paikoilla kukkien yleensä valkoisin tai vaalean violetein kukin. Syvämultaisilla paikoilla ne viihtyvät hyvin myös auringossa, varsinkin kirjavalehtiset lajikkeet.

Myös nauhukset ovat kuunliljojen tapaan komealehtisiä perennoja ja aikaisimmat lajikkeet alkavat kukkia jo heinäkuun puolivälistä lähtien.

Perinteisiä perennapenkin heinäkuisia kukkijoita ovat palavarakkaus (Lychnis chalcedonica), päivänkakkarat (Leucanthemum), jaloritarinkannus (Delphinium), väriminttu (Monarda), kurjenpolvet (Geranium), jalopionit (Paeonia lactiflora), 2- vuotinen, mutta monivuotiseksi kylväytyvä harjaneilikka (Dianthus barbatus) ja pitkään kukkivat myskimalva (Malva moschata) sekä harmaamalvikki (Lavatera thuringiaca).

Värikkäistä syysleimuista (Phlox paniculata) aikaiset lajikkeet aloittavat kukintansa jo heinäkuun puolivälissä. Kiiltävälehtisempi kiilto- eli täpläleimu (Phlox maculata) avaa nuppunsa Etelä-Suomessa keskikesällä ehtien hyvin kukkaan myös Pohjois-Suomen vyöhykkeillä. Kiiltoleimu kestää syysleimua paremmin härmää, joka syysleimuilla on usein kukinnan aikaan vaivana. Kuivuus altistaa härmälle ja kuivan kauden jälkeinen lehdillä viipyilevä kosteus edistää taudin leviämistä, joten kuivina aikoina runsas kastelu aamulla ja kasvuston pitäminen ilmavana edistävät leimujen terveyttä.

Perennat myydään yleensä astiataimina, joten niitä voi istuttaa koko kasvukauden ajan noin syyskuun puoliväliin asti Etelä-Suomessa, mutta kestävimpiä perusperennoja voi istuttaa vielä lokakuussakin. Perennat sopivat hyvin pienten puiden ja havukasvien, pensaiden ja köynnösten seuraan, jolloin saadaan monikerroksinen istutusalue, jossa kasvit viihtyvät ja joka näyttää hyvältä silloinkin, kun perennat lakastuvat talvilevon ajaksi.



Heinäkuu 2013

Heinäkuun hoitotöitä puutarhassa

Muista kastella uusia istutuksia säännöllisesti. Varsinkin pitkän poutajakson aikana kastelu on välttämätöntä, monesti myös vanhemmilla istutuksilla ainakin helposti kuivuvilla hiekkamailla. Puiden ja pensaiden taimet kastellaan pari kertaa viikossa runsaalla määrällä vettä aamulla tai illalla haihtumisen estämiseksi. Maan pinnan kattaminen taimien ympäriltä estää myös tehokkaasti ylimääräistä haihtumista ja vähentää rikkaruohojen kasvua. Myös perennojen, ryhmäruusujen, kesäkukkien, vihannesten, hedelmäpuiden ja marjapensaiden kastelusta huolehditaan tarvittaessa. Uusi nurmikkokin kaipaa kastelua vahvistuakseen. Lisälannoitusta kasveille voi antaa vielä kuun puoliväliin asti, varsinkin ryhmäruusut ja kukkivat kärhöt tarvitsevat usein lisäpotkua tässä vaiheessa kesää.

kuva kuvassa mm. kesäkukista tsinniaa, kesäleimua ja peikonkakkaraa, kaksivuotisista harjaneilikkaa ja monivuotisista ruusu Schneewittchen.

Puut ja pensaat ovat nyt täydessä lehdessä ja kuivat oksat erottuvat, joten ne voidaan poistaa huoletta häiritsemästä kasvua ja ulkonäköä. Omenapuiden latvuston ns. vesiversoja, jotka kasvavat suoraan ylöspäin, voidaan nyt poistaa. Keväällä leikatun pensasaidan uutta kasvua voidaan nyt siistiä leikkaamalla hapsottava kasvu pois. Alppiruusut siistitään poistamalla kuihtuneet kukinnot ja perennojen kuihtuneita kukkavarsia leikataan pois sitä mukaa kuin niitä tulee. Ryhmäkasveista on hyvä kerätä parin päivän välein kuihtuneita kukkia ja pitkäksi venähtäneitä varsia leikataan tarpeen mukaan. Amppeleita on välillä hyvä käännellä, ettei niistä tule toispuoleisia. Ryhmäruusuista poistetaan mahdolliset villiversot ja leikataan kuihtuneita kukkia. Korkeaksi venähtäviä perennoja voidaan ryhdistää tukemalla, varsinkin rankat ukkoskuurot kaatavat varsistoja. Köynnöksien kasvua ohjataan tukeen ja kiinnitetään uutta kasvua, etenkin vain piikeillään tarttuvat ruusuköynnökset täytyy sitoa hyvin tukeen. Villiviini kasvaa vanhempana helposti ikkunoiden eteen tai menee räystäisiin ja kattorakenteisiin, joten sen kasvua ohjataan ja liikakasvua karsitaan. Nurmikkoa leikataan usein ja vähän kerrallaan, pitkinä hellekausina leikkuukorkeutta vähän nostetaan. Käytä ruohosilppu katteena kasvimaalla ja lisälannoitteena tuoreeltaan.


kuva Köynnöskehikossa kasvavat ruusunätkelmä, köynnösruusu New Down ja tiukukärhö Arabella.
kuva Kuvassa mm. jaloritarinkannus, väriminttu ja isolehtisenä takana japaninruttojuuri.












Rikkaruohot rehottavat heinäkuussa ja niitä täytyy ahkerasti kitkeä kasvimaalta, kukkaistutuksista ja pensaiden ja puiden alustoilta. Käytä katteita rikkaruohontorjuntaan kasvien alustoilla ja uusilla istutuksilla monivuotisista rikkakasveista puhdasta multaa, niin pääset jo paljon vähemmällä kitkennällä. Istuta kasvit riittävän tiheään ja käytä lisäksi maanpeitekasveja, niin taas on rikkaruohoja vähemmän kitkettävänä. Kemiallisiin torjunta-aineisiin voidaan turvautua sora- ja kiveysalueilla sekä pihojen joutomailla, jos torjuttavaa on paljon tai torjutaan haitallisia kasveja. Tuholaisia torjutaan kasveista vesisuihkulla, luonnonmukaisilla torjunta-aineilla kuten esimerkiksi nokkosvedellä tai mäntysuopa-vesisuihkutuksella.

kuva Jättipalsami on erittäin helposti leviävä ja vaikeasti hävitettävä rikkakasvi.

Heinäkuussa puutarha antaa jo satoa runsain määrin, joten kerää kesän kylvökukkia ja perennoja myös maljakkoon. Vihanneksia ja kasviksia käytetään sitä mukaa kuin niitä valmistuu ja mitä itse ei ehdi käyttää, niin jaetaan ystäville. Pienelläkin pihalla tai parvekkeella kerätään yrttisatoa, salaatteja, amppelitomaatteja ja -mansikkaa. Monissa myymälöissä on nyt taimien alennusmyyntejä, joten uusia kasveja saa edullisesti täyttämään aukkopaikkoja puutarhassa, astiataimiahan voi istuttaa koko kasvukauden kesästä syksyyn.

Hauskinta puutarhassa keskikesällä on tietysti rentoutuminen, ainakin lämpimimmät lomapäivät varataan löhöilyyn ja puutarhan kauneudesta nauttimiseen. Välttämättömät hoitotyöt puutarhassa tehdään heti aamulla pois ja sitten on koko muu päivä käytettävänä vain kesän ihanuudesta nauttimiseen.

kuva Kasveista saa myös iloa tarkastelemalla esim. sormustinkukan tai helminukkajäkkärän erikoisia kukintoja.










Heinäkuu 2012

Heinäkuussa on hyvä hetki vielä istuttaa monivuotisten perennojen, puiden ja pensaiden astiataimia. Ilmastollisesti arat kasvit, kuten esimerkiksi jaloruusut ja arat hedelmäpuut istutetaan mieluiten jo keväällä. Hyvää istutusaikaa kestäville kasveille on myös elo- ja syyskuu.






Puutarha muuttuu kesän kuluessa ja silloin on hyvä tarkastella pihan hyviä puolia ja puutteita. Olisi ihanteellista, että puutarha olisi edustava koko kasvukauden ja talvellakin siinä olisi vihreää. Paitsi kukinta-ajat, niin myös kasvin lehdistö ja sen väritys tulisi ottaa huomioon kasvivalinnoissa. Monilla pensailla ja puilla on upea syysväritys ja näitä peruskasveja pitäisi olla joka pihassa, Havukasvit ovat kauniita ympäri vuoden ja antavat upean taustan monille kukkiville kasveille. Pienellä pihalla köynnökset antavat rehevyyttä ja säästävät tilaa kasvamalla ylöspäin, rungolliset pensaat voivat toimittaa puun virkaa, jos isot puut eivät mahdu tontille.






Kesällä taimikaupassa asioidessa kannattaa käyttää hyväksi myyjien asiantuntemusta, jota on helpompi saada kaupan kevätkiireiden väistyttyä. Monesti loppukesään päin myös taimien alennusmyynti kiihtyy ja taimikaupoissa voi tehdä todellisia löytöjä. Keskikesällä istutetut kasvit voivat joutua hellejakson koettelevaan lämpöön ja kuivuuteen, joten kastelusta täytyy huolehtia tarkkaan. Kasvit kastellaan mieluiten kunnolla kerralla niin, että maa on kostea koko juuriston alueelta kuin että kastellaan usein ja vähän kerrallaan. Kuivanakin aikana kasveja kastellaan korkeintaan pari kertaa viikossa, jotta ne ulottaisivat juurensa yhä syvemmälle maahan.