Etusivu > Tekninen palvelukeskus > Puistot ja metsät > Vihertietokeskus > Puutarhanhoidon kuukausikalenteri > Lokakuu

Lokakuu 2015

Monilla puilla ja pensailla on kaunis syysväritys, joka on hyvä ottaa huomioon pihan kasvivalinnoissa. Köynnöksistä villiviinillä on leiskuvan tummanpunainen syysväri, jota ei voi olla huomaamatta.

Mongolianvaahtera on koko kasvukauden ajan kaunis pikkupuu, mutta kauneimmillaan se on ruskan väreissään hehkuen punaisen, oranssin tai keltaisen sävyissä. Myös siro-oksaiset tuomipihlajat saavat syksyllä leiskuvan syysvärityksen. Pihlajilla marjatertut koristavat puita lehtien putoamisen jälkeen, kunnes linnut lopulta popsivat ne ravinnokseen. Tuurenpihlajalla on kauniiden marjojen lisäksi myös kirkkaan tulenpunainen syysväritys suurissa, kapeissa lehdyköissään. Koristeomenapuiden värikkäät pikkuomenat ilahduttavat vielä pitkään lehtien putoamisen jälkeen. Pilvikirsikka on kaunis, kapealatvuksinen puu, jolla on myös upea syysväri.

Matalista pensaista esimerkiksi lamohietakirsikka, lamoherukka, koivuangervo, japaninhappomarja, pensasmustikka, nukkeruusu ja rusovuohenkuusama omaavat kauniin ruskavärityksen. Tosin lamoherukan punainen ruskaloisto ajoittuu jo elo-syyskuun vaihteeseen ja se myös tiputtaa lehtensä monia muita aikaisemmin. Kasvupaikan suhteen
hyvin vaatimaton kultaherukka värjää lehtensä syksyllä kirkkaan punaisella. Korkeammista
pensaista aitakasveina paljon käytetty aronia ja kiiltotuhkapensas ovat upeita
syysvärityksessään kehystäessään pihoja. Väri-iloa puutarhaan saa myös pensaista, joilla on
värikkäät oksat kuten monilla kanukoilla tai kauniit kiulukat tai marjat. Esimerkiksi lumimarjan
kauniit valkoiset marjatertut koristavat pensasta syystalvella. Pensas on lievästi myrkyllinen, joten se rajoittaa pensaan käyttöä.


Puut ja pensaat alkavat lokakuussa vaipua talvilepoon värikkään syysasunsa jälkeen ja varistavat vähitellen kaikki lehtensä maahan. Lehtiä voi haravoida suoraan pensaiden alustoille katteeksi tai kerätä kompostiin. Kauniina syyspäivänä kuivahtaneita lehtiä on kevyt haravoida ja samalla saa nauttia syksyn kuulaan viileistä päivistä. Kuivia lehtiä voi säilöä myös säkkeihin, kunnes niitä tarvitaan esimerkiksi talousjätekompostin kuivikkeeksi tai arkojen kasvien talvisuojaukseen maan pinnan jäädyttyä. Havunoksat lehtien päällä pitävät ne paremmin paikoillaan ja keräävät lunta kasvien juurelle lisäsuojaksi.

Kokeile vanhaa konstia säilöä kauniita syksyn värejä ja kerää maljakkoon oksia (esimerkiksi pihlajanoksia marjaterttuineen) ja imeytä niihin glyserolivesiseosta (1:2), jolloin ne säilyvät kauniina pitkään. Glyserolia saa apteekista.



Lokakuu 2014

Lokakuussa valoa pimeään

Loppusyksy on näillä leveysasteilla haastavaa. On jo synkkää ja pimeää. Vettä vihmoo välillä vaakasuoraan, niin ettei eteensä näe. Toisinaan puhaltavat hyytävät pohjoistuulet muistuttaen tulevasta talvesta ja yötkin ovat kylmiä. Puutarhassa tuntuu, ettei enää mitään ole tehtävissä, ennen kuin seuraava kevät jälleen koittaa. Vai olisiko sittenkin?

kuva Neulegraffiti kissa puussa.

kuva Veikeät katseenvangitsijat piristävät mieltä.









Havut pääsevät pääosaan syksyn koittaessa niin pitkälle, että lehtipuiden ja pensaiden lehdet varisevat. Pensaiden ja puiden oksat ja muodot tulevat myös esille kaikessa paljaudessaan. Loppusyksyn ankeutta voidaan pehmentää vaikka valmistamalla puille neulegraffiteja. Jos puikot eivät pysy käsissä, niin kiedotaan rakkaat puut vaikka vanhaan kaulaliinaan. Mikä estää linnunpelättimen pukemista talvivarusteisiin? Annetaan lumilapio sille käteen ja talvea odottelemaan!

kuva Piristä itseäsi ja naapureita pukemalla puidenoksat neulegraffiteihin.

Pimeässä pienikin valo loistaa kirkkaasti. Valon voimaa tuodaan puutarhaan erilaisilla valaisimilla taikka lyhdyillä. Valaistaan pimeää puutarhaa ripustamalla puiden oksiin vaikkapa värillisiä lyhtyjä tai kynttilöitä. Pinkkiä, limeä, oranssia, sinistä, vihreää… nyt on saatavilla myös kauniin värisiä lyhtykynttilöitä perinteisten punaisen ja valkoisen lisäksi. Lyhtyvalikoima on kaupoissakin syksyllä parhaimmillaan. Ryhmään sijoitetut vanhat kirkkaat ja värilliset juomalasit ja lasimaljat ovat myös oivallisia tuikkukynttilöiden astioita terassille tai parvekkeelle. Kuluneet tarjottimet ja teräsläviköt soveltuvat hienosti kynttilöille ja tuikuille. Huolehditaan vain siitä, ettei valkeita jätetä palamaan valvomatta.







Muistetaan lintuja itse tehdyillä siemenistä ja kookosrasvasta valmistetuilla koristeellisilla siemenpalloilla tai renkailla. Puiden oksille sopii ripustaa myös esim. valkoisia enkelikoristeita tai kristalleja luomaan vaikutelmaa valosta pimeään. Pihan koristaminen omannäköiseksi piristää itse kutakin, hitusen leikkimieltä kaamokseen tuo hyvän mielen.

kuva Askartele vaikka lintuja puun oksilta roikkumaan.


Syksyn asetelmat terasseilla ja parvekkeilla ovat saattaneet säilyä vielä hyvinä. Ulkoruukkuihin voidaan asetella vielä pakkasta kestäviä havuja ja oksia. Kun kuura peittää lopulta oksat ja lumi kertyy havujen ja istutusten päälle ja pienet valot tuikkivat lumen seasta, näyttävät asetelmat aivan satumaisilta.






Lokakuu 2013

Lokakuussa päivät ovat jo lyhyitä ja huonekasvitkin kaipaavat talvisen lepokautensa, jolloin niiden kastelua vähennetään ja lannoitus lopetetaan. Monet kesällä pohjoisen puolellakin viihtyvät kasvit voidaan siirtää valoisammille ikkunoille talveksi, jos mahdollista. Syksyllä ja keskitalvella kaikki valo on tarpeen, jotta kasvit säilyvät hyväkuntoisina uuteen kevääseen. Jotkut viherkasvit ovat parhaimmillaan talvella, kuten amatsoninlilja, jonka kauniit hieman narsissia muistuttavat kukat ilahduttavat marras- tai joulukuussa, joskus alkukeväällä.

Amatsoninlilja

Amatsoninlilja on erittäin vanha ruukkukasvi, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta. Monet pitävät amatsoninliljaa vaativana kasvatettavana, vaikka itse pidän sitä helppohoitoisena viherkasvina. Yleensä ongelmat tulevat kasvin kukittamisesta.






Kasvi kyllä kukkii aikaa myöden runsaastikin, kunhan se saa kasvurauhan useaksi vuodeksi kasvattaakseen kukkaruukun täyteen sipuleitaan ja juuriaan. Myös lepokausi loppukesästä tai alkusyksystä niukkoine kasteluineen on monta kertaa edesauttanut amatsoninliljan kukintaa.

Amatsoninlilja viihtyy valoisassa paikassa suojattuna suoralta auringonpaahteelta. Kasvukaudella annetaan kerran viikossa lannoitetta kasteluveden mukana ja mullan annetaan kuivahtaa kastelujen välillä.

Anopinkielet

Viherkasvit olivat hyvin suosittuja 50-luvulla ja alla esittely pistinruohoista eli anopinkielistä, jotka ovat tälläkin hetkellä suosittuja viherkasveja kestävyytensä vuoksi. Ajalleen tyypillinen kuvaus löytyy Jaakko Jalaksen 100 huonekasvia -kirjasta vuodelta 1954.