Etusivu > Tekninen palvelukeskus > Puistot ja metsät > Vihertietokeskus > Puutarhanhoidon kuukausikalenteri > Syyskuu

Syyskuu 2015

Väriä loppukesään ja syksyyn kukkivista perennoista

Kevään ja alkukesän taimimyymäläreissuilla ihastuu yleensä jo kukassa tai hyvässä kasvussa oleviin taimiin, joiden kukintaa pihassa voi heti tai piakkoin ihastella ja loppukesän sekä syksyn kukkijat saattavat unohtua ostoskärrystä. Syksyllä piha voi näyttää liian värittömältä ilman kukkivia kasveja, mutta on monia perennoja, joilla lisätä pihan syysarvoa.

Suurista perennoista erilaiset nauhukset (Ligularia) kukkivat upeasti loppukesällä. Niiden kukintojen muodot vaihtelevat litteistä huiskiloista pitkiin soihtuihin ja eri lajikkeita kasvattamalla kukintaa riittää heinäkuun puolivälistä jopa syyskuun loppupuolelle. Nauhukset tarvitsevat ravinteikkaan, syvän ja kosteana pysyvän kasvualustan sekä mielellään hieman varjoa, jolloin lehdistö kasvaa reheväksi ja keltainen kukinta on runsasta sekä kestää pidempään kuin paahteisilla paikoilla. Komeat purppura- ja täpläpunalatvat (Eupatorium) houkuttelevat perhosia punaliloilla kukinnoillaan syksyllä. Nämä parimetriset, mutta tukevavartiset perennat vaativat paljon vettä ja ravinteita kehittyäkseen täyteen mittaansa. Auringontähti (Telekia speciosa) kukkii pitkään loppukesällä ja se viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Auringontähti kasvaa reilut puolitoista metriä ja kukkii keltaisin tähtimäisin kukinnoin. Perinnekukkamme kultapallo (Rudbeckia laciniata ’Goldball’) kuuluu päivänhattuihin ja siitä voi tulla jopa 250cm korkea. Kultapallo tarvitsee tuennan rennoille versoilleen.


Kauniita syyskesän perennoja löytyy paljon muitakin. Virginiantädyke (Veronica virginica) on kestävä ja tanakkaversoinen perenna, jonka pitkät ja tähkämäiset kukinnot voivat olla vaaleanpunaiset, valkoiset tai sinililat. Tarhasyysvuokot (Anemone x hybrida) vaativat hieman talvisuojausta ja ehdottomasti läpäisevän kasvualustan, jolloin ne palkitsevat hurmaavalla kukinnallaan, joka kestää pitkään syksyllä. Syyskaunosilmä (Coreopsis verticillata) on vanha syysperenna, jolla on tillimäinen lehdistö ja keltaiset, sirot kukat. Peruslaji on kullankeltainen, mutta sen lajike ’Moonbeam’ on vaalean sitruunankeltainen. Komeamaksaruoho (Sedum ’Herbstfreude’) punastuu Etelä-Suomessa vähitellen syksyn mittaan tummanpunaiseksi, mutta ei ehdi kunnolla värittyä pohjoisempana Suomea. Syysmaksaruohon (Sedum spectabile) lajikkeista useimmat ehtivät kukkaan myös Pohjois-Suomessa. Syysmaksaruohoista löytyy myös punalehtinen lajike ’Matrona’. Sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus) kasvaa reilun metrin korkuiseksi ja sen piikkisiä kukintoja voi ihailla pitkään heinäkuulta syyskuuhun asti. Alppipiikkiputki (Eryngium alpinum) on lyhytikäinen, mutta koristeellinen perenna, jolla on hauskat, käpymäiset kukinnot. Niin piikkiputket kuin pallo-ohdakkeetkin vaativat kunnolla talvehtiakseen läpäisevän kasvualustan, mutta viihtyessään ne kylväytyvät kasvupaikalleen.

Asterit ovat perinteisiä syyskesän ja syksyn kukkijoita, joita on viljelty kauan puutarhoissamme. Aikainen elokuunasteri (Aster amellus) kukkii pitkään ja runsaasti ja ehtii kukkaan Pohjois-Suomessakin lämpimillä kasvupaikoilla. Syysasteri (Aster novi-belgii) kukkii erilaisissa sinisen, violetin ja lilanpunan väreissä hyvin myöhäiseen
syksyyn asti ja on hyvin kestävä perenna voimakkaalla juuristollaan. Syysleimut (Phlox paniculata) ovat myös pitkään viihtyneet puutarhoissamme, sillä runsas ja värikäs kukinta takaa niiden suosion. Kellopeippi (Physostegia virginiana) kukkii pitkälle syyskuuhun asti valkoisena tai lilanpunaisena. Sen varret ovat tukevat, joten se ei yleensä tarvitse tukea, mutta leviää melko voimakkaasti juurirönsyillä, jonka vuoksi se pidetään kauempana hentokasvuisista kumppaneista. Keltakukkaiset piiskut (Solidago) kuuluvat myös perinnepuutarhan syyskukkijoihin ja niistä pitävät ihmisen lisäksi mehiläiset ja perhoset. Luonnonkasvi rantakukka (Lythrum salicaria) viihtyy hyvin myös kukkapenkissä ja kukkii runsaasti ja pitkään. Sen kukat ovat purppuranpunaiset, joskus vaaleamman punaiset.



Lyhytikäisiä, mutta kauniisti kukkivia syysperennoja ovat syyshohdekukat (Helenium Autumnale-ryhmä), joiden kohtaloksi koituu usein talvimärkyys. Erittäin pitkään kukkiva kaunopunahattu (Echinacea purpurea) houkuttelee perhosia, mutta on meillä hieman talvenarka, joten se kannattaa istuttaa lämpimälle kasvupaikalle ja suojata talvea vastaan. Päivänsilmä (Heliopsis helianthoides) kestää talviamme paremmin ja kukkii tanakkavartisena keltaisin kukinnoin elo-syyskuussa. Sinisen pilkahduksen syyskesään antaa törmäkatkero (Gentiana septemfida), joka palkitsee hehkuvan sinisillä kukilla kasvattajansa alun hidaskasvuisuuden jälkeen. Katkerot viihtyvät parhaiten hieman happamassa kasvualustassa.





Syyskuu 2014

Syysistutusten aikaa

Syksyn puutarhassa ei tarvitse vielä luopua kasvien tuomasta rehevyydestä. Syysasetelmilla saadaan näyttävyyttä pihaan, terassille tai parvekkeelle. Monet kasvit kestävät viileitä ilmoja, toiset jopa pakkastakin. Syysistutukset onkin hyvä tehdä erilaisiin astioihin, jotka ovat tarpeen mukaan vaikka siirreltävissä kylmältä turvaan. Istutusastioiksi soveltuvat monet kotoa ja mökkivarastosta löytyvät astiat, vaikkapa vanhat sinkkiämpärit tai vadit, ruostuneet kulhot, elämää nähneet posliiniastiat ja kolhiintuneet korit. Kaupoista saa myös hyviä ja kauniita istutuskoreja ja astioita puutarhaan.

kuva Vanhassa laatikossa keijunkukkaa, lankaköynnöstä ja karriyrttiä.

Paikasta riippuen kannattaa hieman miettiä mitä syysistutuksiin asettelisi. Onko paikka suojaisa? Vai onko ruukku tai astia pihalla, ehkä suurikokoinenkin, eikä se ole siirreltävissä? Silloin on valittava kasvit, jotka ovat hyvin kylmänkestäviä ja tarvittaessa vaikka vaihdettavissa havuihin myöhemmin talven jo kolkutellessa nurkkiin. Suojaiselle terassille ja parvekkeelle voidaan valita hieman arempiakin kasveja. Lukuisia vaihtoehtoja on tavanomaisista tarjouspallokrysanteemeista ja kanervista vaikkapa marjakanervaan ja värikkäisiin ja tupsupäisiin koristeheiniin.

kuva Arabiansulkahirssit sopivat ruukkuistutuksiin.

Isompaan ei-liikuteltavaan ruukkuun kannattaa valita tutut turvalliset havut, kanervat ja kallunat, joista löytyy myös monia värivaihtoehtoja, mikäli sellaisista pitää. Koristekaalit ja muratit soveltuvat hyvin vaikka astereiden ja hopealankojen kanssa. Syklaamit ja myrtit sekä tädykkeet, kuin myös erilaiset kaupan olevat pikkuhavut ovat suosittuja syysistutuksissa. Isompiin ruukkuihin voidaan istuttaa mm. tuijia, jotka soveltuvat varsinkin ovenpieliä koristamaan, myöhemmin voidaan vaikkapa valaista ne vielä valoköynnöksillä tai -verkoilla.

Koristeina syysistutuksiin voidaan käyttää monia luonnonantimia. Muista, että luonnonantimien käyttöön on oltava maanomistajan lupa, marjoja ja sieniä lukuun ottamatta. Havut ilman muuta ovat tuttuja ja käyttökelpoisia ja taatusti kestäviä talvellakin. Pihlajanmarjoja on tänä vuonna runsaasti käytettävissä. Koristeina voidaan käyttää myös puun kuorta, koristeellisia oksia, käpyjä, kiviä, sammalta, ruusunmarjoja, aronianmarjoja, puolukoita ja omenoita. Voidaan itse valmistaa vaikka sammalpalloja tai sammalsydämiä. Mehikasveja voidaan käyttää varsinkin matalissa astioissa esimerkiksi sammaleen ja ruosteisten ja kuluneiden puutarhatyövälineiden kanssa.


kuva Luonnonmateriaaleista saa tehtyä myös taideteoksia.


kuva Mehikasvit ovat oivallisia pieniin asetelmiin


Kun pakkanen pääsee puraisemaan, voidaan poistaa huonokuntoiset kasvit ja laittaa tilalle havuja ja muita koristeita, joita löytyy suoraan luonnosta. Esimerkiksi korallikanukan punaiset oksat ovat koristeellisen näköisiä ja niistä saa muotoiltua helposti erimuotoisia. Syysistutusten ei tarvitse olla kalliilla rahalla tehtyjä näyttääkseen hienoilta.

Sadonkorjuun yhteydessä voidaan myös käyttää kurpitsoita, tai varta vasten kasvatettuja koristekurpitsoita. Monipuoliset vihannekset ja yrtit soveltuvat myös istutuksiin. Myös erilaiset kuivatut heinät antavat elävyyttä ruukkuihin.


Syyskuu 2013

Kukkasipulit maahan kevään kukkaloistoa varten

Syyskuussa istutetaan kukkasipuleita puutarhaan. Istuta kukkasipuleja myös ruukkuihin, talveta ne kellarissa ja hyödä kevättalvella kukkaan. Näin saat jo esimakua kukkivasta kevätpuutarhasta.

Syyskukkasipulit viihtyvät parhaiten multavassa, hyvin läpäisevässä hiekkapitoisessa maassa. Istutuspaikka kuohkeutetaan noin 30 cm syvyydeltä ja parannetaan tarvittaessa hiekalla, turpeella ja mullalla. Sipuleille voi antaa tässä vaiheessa sipulikukille tarkoitettua erikoislannoitetta pintamultaan sekoitettuna, keväällä annetaan mielellään kasteluveteen sekoitettua yleislannoitetta. Jos istutushetkellä on kovin kuivaa, niin maa kastellaan hyvin, sillä kosteus edistää juurtumista. Kukkasipulien istutus alkaa maan viilennyttyä syyskuussa ja jatkuu lokakuussa. Mitä pohjoisemmassa puutarha sijaitsee, sitä aikaisemmin sipulit tulee laittaa maahan juurtumaan. Myöhään jääneet istutukset voidaan lisäpeittää turpeella, lehdillä ja havuilla.

Ensimmäisenä istutetaan arempia lajeja, kuten keisarinpikarililjat (Fritillaria graeca), avomaalle istutettavat hyasintit ja narsissit. Tulppaaneja voi istuttaa vielä myöhään lokakuussakin riippuen talven tulon aikaisuudesta. Sopiva istutussyvyys on pari kolme kertaa sipulin oma korkeus. Raskailla ja savisilla mailla sipulit istutetaan lähemmäksi maanpintaa kuin keveillä mailla.

Syysmyrkkyliljat eli alastomatimmet istutetaan heti kun niiden sipulit ovat saapuneet syksyllä kauppoihin. Varhaisella istutuksella saadaan kukkasipulit kukkimaan jo samana syksynä. Muista sipulikukista poiketen syysmyrkkyliljat tekevät alkukesästä pelkän lehdistön, joka kuihtuu pois, ja kukkivat syksyisin ilman lehdistöä.

Mukulat ja juurakot talvisäilöön

Syksyn ensimmäiset hallayöt turmelevat daalioiden ja gladiolusten versot, jolloin on aika nostaa niiden juurakot ja mukulat talvisäilöön ennen talvipakkasten tuloa. Myös esimerkiksi tuoksumiekat (Gladiolus callianthus), kannat (Canna), kruunuvuokot (Anemone coronaria), ruostekukat (Crocosmia) ja freesiat viedään talvisäilöön.






Nosta juurakot esimerkiksi talikon avulla maasta ja varo samalla rikkomasta mukuloita. Kasvit nostetaan juuripaakkuineen kuivumaan noin viikon ajaksi sateelta suojaan ja sen jälkeen ylimääräinen kuivunut multa varistellaan varovasti pois. Säilytä mukulat ja juurakot talven yli viileässä varastossa. Hiekka tai kasvuturve juurakoiden ja mukuloiden ympärillä varastossa ehkäisee haihtumista ja suojaa kylmältä.