Etusivu > Tekninen palvelukeskus > Puistot ja metsät > Vihertietokeskus > Puutarhanhoidon kuukausikalenteri > Tammikuu

Tammikuu 2016

Tammikuu on pohjoisella pallonpuoliskollamme keskimäärin kylmin kuukausi ja yleensä Suomessa on jo siinä vaiheessa kaikkialla pysyvä lumipeite. Tammikuun edetessä lämpötilat yleensä tippuvat edelleen. Tosin saaristossa ja rannikolla lumen pysyvyys ei ole ollenkaan sanottua, varsinkaan viime vuosien leutoina talvina. Auringon tehokin on tammikuussa hyvin alhainen, joten puutarha sisällä ja ulkona viettää hiljaisinta aikaansa.


Ulkona puutarhassa kevyt pakkaslumi paksuna kerroksena eristää hyvin kovemmilta pakkasilta ja joidenkin kasvien, kuten jalokärhöjen, arkojen perennojen ja jaloruusujen tyvelle kannattaakin lapioida lisää lunta, jos lumikerros uhkaa jäädä kovin ohueksi. Myyrät kulkevat lumen alla etsien ravintoa, joten hedelmäpuiden ympäriltä on hyvä talloa lumi estämään tuhoja. Jänikset taas kulkevat lumen päällä, joten puiden suojat kannattaa ulottaa ylhäälle. Suojakeleillä lumi muuttuu raskaaksi, jolloin on tarpeellista ravistaa lumet havukasvien ja pensaiden oksilta vahinkojen välttämiseksi. Lumi kaunistaa puutarhan ja tuo valoa vielä kovin lyhyisiin talvipäiviin.


Sisällä ikkunapuutarhassa vietetään hiljaiseloa ja kasveja kastellaan niukemmin kuin kesällä. Kuivassa ja lämpimässä huoneilmassa viherkasvit hyötyvät sumutuksesta ja hieman viileämmästä paikasta poissa kuuman patterin hehkusta. Esikot tulevat värikkäinä piristäjinä heti joulukukkien jälkeen kauppoihin ja tuovat kevään kotiin etuajassa. Tulppaanien tarjonta on myös tammikuussa parhaimmillaan ja edullisia nippuja kannattaa hankkia kotiin vaikka viikoittain kevääseen asti.





Kääpiöesikko

Kääpiöesikot ovat edullisia hankintahinnaltaan ja niistä voikin helposti tehdä upean asetelman laakealle vadille, kun värikkäitä kasveja laittaa monta samaan astiaan. Esikkojen kukinta on sisällä
melko lyhytaikainen, mutta halutessasi voit säästää kasvit kevääseen ja istuttaa ne puutarhaasi.

Esikko viihtyy parhaiten valoisassa paikassa itä- tai länsi-ikkunalla. Esikko kukkii pidempään, kun
siirrät sen yöksi viileään tai pidät sitä aivan ikkunan vieressä, kun ikkunan alla ei porota kuuma patteri, jolloin lämpötila on hieman huoneenlämpöä viileämpi.

Kastele esikkoa runsaasti kerralla, mutta anna pintamullan kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua. Voit antaa mietoa lannoitetta kukkivalle kasville muutaman kerran, mutta se ei ole välttämätöntä.










Tammikuu 2015

Keskitalvella ei ole puutarhassa paljon touhuttavaa, joten on hyvä miettiä puutarhan tulevia hankintoja. Hedelmäpuu on kaunis ja käytännöllinen valinta kaiken kokoisiin pihoihin.


Jos pihassa on tilaa puulle, edes pienelle, on luonnollinen valinta suomalaiseen puutarhaan omenapuu. Perheomenapuussa on monta lajiketta samassa puussa, joten pölytys onnistuu yleensä hyvin ja saat maistella useampaa omenamakua. Tilan salliessa hankitaan useampi hedelmäpuu ja silloin ainakin yksi niistä voisi olla päärynä-, luumu- tai kirsikkapuu. Kokeilla voi myös marjatuomipihlajaa eli saskatoonia.

Omenapuun valinnassa on muutamia seikkoja, jotka kannattaa huomioida, ennen kuin ryntää taimiostoksille kevään koittaessa. Omena menestyy hyvin myös pohjoisemmassa Suomessa, suotuisilla paikoilla jopa VI- vyöhykkeellä asti, kun valitaan kestävimpiä lajikkeita. Esimerkiksi kesäomenat ’Pirja’ ja ’Borgovskoje’ ovat ilmastollisesti hyvin kestäviä ja myös herkullisia syöntiomenoita. Syysomenista kestäviä ovat muun muassa tutut kelta- ja punakaneli ’Grenman’, ’Sariola’, ’Heta’ ja ’Pekka’. ’Antonovka’ ja ’Talvikaneli’ kypsyvät loppuun varastossa keruun jälkeen, kuten muutkin talviomenat. Omenalajikkeita on paljon ja niistä kannattaakin ottaa selvää vaikka pitkien talvikuukausien aikana puutarhakirjoista ja -oppaista, niin löytää sopivat lajikkeet omaan pihaan.

Pölytys onnistuu yleensä hyvin, kun omenapuita on useampi, mutta jotkut lajikkeet sopivat paremmin yhteen kuin toiset, joten sekin kannattaa ottaa huomioon valintaa tehtäessä. Myös itsepölytteiset luumu- ja kirsikkapuut tekevät paremmin satoa, kun niillä on lähistöllä kasvamassa eri lajiketta oleva lajitoveri. Päärynä hyötyy sekin, jos sitä istutetaan kahta eri lajiketta.


Nykyään on saatavilla hillittykasvuiseen perusrunkoon vartettuja omenapuita, jolloin hedelmäpuun koko jää tavanomaista pienemmäksi ja satoikä on varhaisempi kuin perinteiseen perusrunkoon vartettujen. Pienellä puulla on pienempi juuristo, joten kastelu on erityisen tärkeää varsinkin alkuvuosina. Kun sato on runsas ja juuristo suppea, niin hyvä tuenta on tarpeellinen koko puun eliniän.

Istuta omenapuu, kuten muutkin hedelmäpuut, aurinkoiseen, suojaisaan ja lämpimään paikkaan puutarhassa. Valitse kylmille paikoille vyöhykettään kestävämpiä lajikkeita varmistamaan viihtyvyys. Ravinteikas kasvualusta on myös tarpeen ja noin 80 senttiä syvä multa metrin leveydeltä. Raskailla ja kylmillä mailla tehdään omenapuun taimelle kunnon kohopenkki, jotta juuristoalueelle ei jää vettä makaamaan ja penkki lämpenee keväällä tasamaata nopeammin. Muista huolehtia talven tullen hedelmäpuistasi ja varustaa ne rungonsuojilla ja verkoin. Tallo lumet hedelmäpuun ympäriltä heti alkutalvesta, niin se estää myyriä paremmin tekemästä tuhojaan eivätkä jänikset ulotu syömään niin helposti oksia.



Tammikuu 2014

Joulunpyhien jälkeen, kun on toivottavasti kunnolla levätty ja kerätty voimia, on aika suunnata katseet pitenevien päivien myötä kohti kevättä.

Uudet siemenhinnastot ovat ilmestyneet ja nyt onkin hyvä hetki tehdä jo kylvösuunnitelmia kesän varalle. Suunnittele jo nyt, mitä voit esikasvattaa ikkunalaudoilla ja mitä aiot kylvää suoraan maahan. Uutuuksiakin on mukava kokeilla, sillä niitä tarjotaan joka kevät houkuttelevin kuvin.

Hahmottele kylvösuunnitelmasi paperille, kirjaa lajikkeet ylös ja tee siementilauksesi ajoissa. Jos sinulla ei ole suurta alaa maata käytössä, sekoita surutta vihanneksia ja kukkia sekaisin, kasvitkin viihtyvät paremmin sekaistutuksissa, kun vain saavat itse kullekin sopivan kasvutilan ja tarpeeksi valoa.







Nauti tammikuun ulkoilukeleistä ja toivottavasti myös lumisista maisemista. Pihatöitä ei paljoa tarvitse tehdä, mutta joitakin asioita puutarhassa kannattaa muistaa tarkistaa. Tarkista hedelmäpuiden ja muiden puuvartisten suojaukset rusakoiden ja muiden tuhoeläinten varalta, kohenna verkkoja ja tamppaa tarvittaessa lunta kasvien ympäriltä, jotta myyrät eivät tekisi tuhojaan lumen alla kasvien tyvellä.


Raskas lumi kannattaa ravistaa pensaiden ja ikivihreiden yltä, ettei lumen paino murra tai katkaise oksia. Kevyt pakkaslumi sen sijaan saa olla huntuna oksilla kaunistaen ympäristön sadunomaiseksi. Kasvihuoneen yltä pudotellaan myös liiat lumet säännöllisesti ja seinän vierustat lapioidaan puhtaiksi, etteivät lumet paina seiniä kasaan.


Vähälumisina talvina jaloruusut ja kärhöjen juurakot kaipaavat suojaa juuristolleen, joten laita niiden juuristoalueelle havuja keräämään lunta, voit myös lapioida kevyttä pakkaslunta lisäsuojaksi kun sitä on saatavilla.

Viherkasvit viettävät keskitalven lepotilassa, joten niitä kastellaan niukemmin ja lannoitustakaan ei tarvita. Vie viherkasvit välillä kuitenkin suihkuun, niin ne piristyvät ja pääsevät eroon pölyistä, jolloin ne hyödyntävät paremmin vähäisen valon. Hanki jokin värikäs kausikukka piristämään kotia, esimerkiksi tohvelikukka tai esikko. Leikkotulppaanit ovat nyt parhaimmillaan ja niitä kannattaa ostaa vaikka viikoittain nippu kodin kaunistukseksi.



Tammikuu 2013

Tammikuussa puutarhan kasvit nukkuvat syvää talviunta, mutta muista, että juuri nyt eläimet vierailevat puutarhoissa purtavan perässä. Tallaa lumi nuorten hedelmäpuiden ympäriltä, jotta myyrät eivät pääsisi tekemään tuhojaan ja suojaa ne kasvit nyt viimeistään, jotka haluat säästää jäniksiltä. Liian raskas lumi puiden ja pensaiden oksilta olisi hyvä ravistella pois, jotta säästyttäisiin niiden repeytymiseltä. Muista myös jatkaa lintujen ruokintaa, jos olet sen alkanut. Nauti keskitalvesta, ulkoile, tee jäälyhtyjä ja osta itsellesi tulppaanikimppu piristämään kotiasi.

kuva

Keskitalvella haaveillaan kesästä ja suunnitellaan uusi kukkapenkki perinnekasveilla isoäidin tapaan.

Perusta perennapenkki vanhan ajan kasveilla

Perennamaasta on hyvä tehdä tarpeeksi suuri heti alkuun, jotta saadaan näyttävä kukkapenkki, jossa riittää kukkaloistoa keväästä syksyyn asti. Kukkapenkkiä voidaan myös laajentaa sitä mukaa kun saadaan hankituksi uusia lajeja ja lajikkeita. Yhtä lajia tulisi istuttaa usean yksilön ryhmänä ja tarpeeksi tiheään, ettei rikkakasveille jää tilaa levittäytyä. Vaikka perinneperennat eivät tarvitsekaan niin paljon hoitoa ja lannoitusta kuin nykyajan vaativammat jalosteet, niin nekin kasvavat parhaiten hyvässä, rikkaruohottomassa syvämultaisessa (suurikokoisille kasveille 50 cm, keskikokoisille 30-40 cm, matalille riittää 20 cm multakerros) kasvualustassa.

Isoäidin aikaisen perennapenkin peruslajeja ovat ukonhatut, talonpoikais- ja jalopionit, palavarakkaus, ritarinkannukset, särkynytsydän, syysleimujen ja syysasterien vanhat maatiaislajikkeet, ruso- ja keltapäivänlilja, rusko- ja tiikerililja, päivänkakkara, lehtoakileija, kultapallo ja harmaamalvikki. Sopivia lajeja ovat myös muun muassa kullero, idänunikko, saksankurjenmiekka, kevätvuohenjuuri, koreakärsämö, kultapiisku, auringontähti, kurjen-, peuran- ja ukonkello, kurjenpolvet, sinilatva, lehtoängelmä, myski- ja ruusumalva, pihaesikko, isotähtiputki ja rohtosuopayrtti.

kuva
kuva









Myös kaksivuotiset kukat sopivat hyvin vanhan ajan kukkapenkkiin. Harjaneilikka, illakko, maariankello, sormustinkukka, tulikukka ja tarhasalkoruusu kukkivat näyttävästi ja siementävät hyvin viihtyessään ympäristöönsä tuottaen uusia kasveja tuleville vuosille. Uusia pikkutaimia voi sitten siirrellä sopiville paikoille kasvamaan.

Köynnökset tuovat lisärehevyyttä kukkapenkin taustalle tai keskelle. Ruusunätkelmä on kaunis tuoksuhernettä muistuttava monivuotinen köynnös, jonka siemeniä on aina välillä saatavilla, mutta harvemmin valmiina taimina puutarhamyymälöissä. Vanhan aikaiseen tunnelmaan sopii myös tuoksuköynnöskuusama, jolla on ihana tuoksu, mutta on hiukan talvenarka. Yksivuotisia köynnöksiä voi myös hyvin kasvattaa perennojen joukossa, kuten tuoksuhernettä, ruusupapua tai köynnöskrassia tuettuna esimerkiksi kauniiseen pajukartioon.

Vanhan ajan ruusuista saa tuoksua ja romantiikkaa mukaan perennapenkkiin. Kaunis yhdistelmä on esimerkiksi yhdistää sinisiin ritarinkannuksiin vaaleanpunaisia ruusuja ja laitetaan mukaan ripaus valkoista vaikkapa valkoisten kurjenkellojen muodossa.

Taimimyymälöissä on nykyisin laajat valikoimat perennojen taimia, mutta monia perinnekasveja kuten suopayrttiä, kirjoukonhattua, kyläkurjenpolvea tai harmaamalvikkia voi olla niistä vaikea löytää. Suuri osa maatiaisperennoista leviää laajoiksi kasvustoiksi juuristonsa avulla, jota jakamalla saa uusia yksilöitä helposti lisää. Tällaista jakopalaa voi kysellä naapureilta, sukulaisilta tai tuttavilta, kun huomaa heidän pihallaan kiinnostavan kasvin. Myös siemenistä on helppo lisätä joitakin lajeja kuten lupiinia, lehtoakileijaa tai harmaamalvikkia. Nykyisin järjestetään monilla paikkakunnilla perennan taimien vaihtopäiviä, joissa voi joskus tehdä todellisia löytöjä vanhan ajan kasveista ja ne ovat monesti hyvää kotimaista, kestävää kantaa. Maatiainen ry:n kautta voi myös löytää kiinnostavia siemeniä itse kylvettäväksi: www.maatiainen.fi.

Myös puutarhaliikkeistä taimia ostaessasi valikoi mieluiten kotimaista alkuperää olevia maatiaiskasveja, sillä ne ovat tottuneet Suomen oloihin ja pärjäävät täällä talven yli varmimmin.

kuva

Perennapenkin mallia vuodelta 1953 Frans Salosen ja K.Jaatisen kirjoittamasta Kodin Puutarha- kirjasta (Werner Söderström Osakeyhtiö). Penkin keskellä kasvaa kultapalloa, sen ympärillä lupiinia, kiiltoleimua, punaista syysleimua, kurjenkelloa, aasiankulleroa ja sarviorvokkia.