Etusivu > Työllisyydenhoito > Luonnollisesti töissä > Green Care

Green Care

Luontolähtöisestä hyvinvointitoiminnasta puhuttaessa käytetään usein vakiintunutta termiä Green Care, jossa yhdistyvät kolme keskeistä käsitettä: luonto, toiminta ja yhteisöllisyys.

Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Green Care perustuu luontolähtöisiin menetelmiin, joita käytetään erityyppisissä ympäristöissä kuten metsässä, puutarhassa, maatilalla tai kaupunki-ympäristössä.

Toimintaa voidaan toteuttaa koska tahansa vuodenajasta riippumatta.

Green Care -osa-alueet ja -menetelmät. Ihmisen ja ympäristön välinen suhde.

Tutkimuksia (pdf, 0.06 Mt)

Green Care - uusi toimintatapa hyvinvointipalveluihin

Green Care tarkoittaa luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyvinvointia ja terveyttä tukevat vaikutukset on tunnettu jo vuosisatojen ajan. Green Care -toiminnalla on pitkä historia niin Suomessa kuin muuallakin ja se on ns. uusvanha menetelmä, josta moni tunnistaa tuttuja piirteitä vuosikymmenien takaa. Varhaisimpia alan edustajia olivat erilaiset parantolat ja hoitolaitokset maaseudun rauhassa jo 1900-luvun alkupuolella. Uutta Green Care -aaltoa edustavat vuosituhannen vaihteen perhekodit maaseudulla, luontoavusteiset menetelmät laitoksissa sekä leirikoulut. Luonnon elementtejä voidaan käyttää myös kaupunki- ja laitosympäristöissä.

Viime vuosina lisääntyvä kiinnostus hyvinvoinnin luontoläheisyyteen on uudelleen lähtenyt kasvuun niin kansallisesti kuin kansan- välisesti. Suomessa Green Care -toiminta yleistyi 2000 -luvun puolivälissä, jolloin Green Care -termi ja ensimmäiset hankkeet toteutettiin 2006 (em. olivat MTTn tutkimus- ja kehittämishankkeita). Valtakunnallinen Green Care Finland -yhdistys perustettiin 2010. Silloin aloitettiin tutkimaan Green Care -toimintaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia mm. saatavilla olevan perinne- ja tutkimustiedon kautta luonnon parantavasta ja elvyttävästä vaikutuksesta.

Green Care -toiminnan vaikuttavuus perustuu kolmeen peruselementtiin: luontoon, toimintaan ja yhteisöllisyyteen. Luonto on Green Care -toiminnan tapahtumapaikka, kohde tai väline. Toiminta puolestaan yhdistää ihmisen ympäristöönsä ja antaa mahdollisuuden kokemuksille ja oppimiselle. Yhteisöllisyys Green Care –toiminnassa voi syntyä paitsi vuorovaikutuksessa ihmisten, eläinten, luonnon tai tietyn paikan kanssa.

Green Care -menetelmien karkea jaottelu

  • Eläinavusteiset menetelmät (ratsastusterapia, sosiaalispedagoginen hevostoiminta, kaverikoirat, muut eläinavusteiset).
  • Luontoavusteiset menetelmät (ekopsykologian menetelmät, elämys-pedagogiikka/seikkailukasvatus, metsän ja luonnon materiaalien käyttö, ympäristökasvatus).
  • Viherympäristön kuntouttava käyttö (puutarhaterapia, sosiaaliterapia ja terapeuttinen puutarhatoiminta, terapeuttiset pihat).
  • Maatilan kuntouttava käyttö (kuntouttava työ).


Kansainvälisiä esimerkkejä


Alankomaissa Green Care -palvelua tarjoavien maatilojen määrä on yli kym- menkertaistunut 2000–lu- vulla ja erilaisia kuntoutujia käy yli 1000 tilalla.Norjassaon n. 1000 maatilaa, joissa hyödynnetään Green Care -menetelmiä hoidon ja oppimisen tukena. Norjan hallitus on lisäksi määritellyt Green Care toi- minnan yhdeksi merkittäväksi painopistealueeksi. Kehittämiseen ohjataan jatkuvasti resursseja, esi- merkiksi jokaisessa 19 läänissä on yksi henkilö hoitamassa alueellisen Green Care -toiminnan kehit- tämistä ja jalkauttamista tiloille. Tavoitteena on lisätä Green Care -palveluiden määrää ja saada kunnat huomioimaan Green Care -strategioidensa laatimisessa. Englannissa on terapeuttisen puutarhahoidon hankkeita yli 900 ja Saksassa yli 400 hoitoyksikössä.

Tulevaisuus

  • Uudet tutkimukset (tuovat jatkuvasti lisää tietoa).
  • Varhaiskasvatus (luonto ja sen hyödyntäminen sekä kunnioittaminen ovat vahvasti mukana).
  • Green Care -laatutyökirja (alan eettisten ohjeiden kokoaminen).
  • Green Care –työkirja (yritysten käyttöön).
  • Palveluiden erityisyyden osoittaminen ja tuotteistaminen.
  • Uusia mahdollisuuksia palvelu- ja liiketoimintaan (luonto ja vihreät ympäristöt).
  • Alan koulutukset (tietoa menetelmistä ja niiden vaikutuksista).
  • Vuoropuhelut palvelun tuottajien ja ostajien (kuntien) kesken.