Länsi-Porin koululla tutkitaan ruokahävikkiä

Punavalkoisessa näytössä ruokalan biojäteastian vieressä välähtää ensin luku 50 grammaa ja sen jälkeen näyttöön ilmestyy teksti 2,1 kg. Länsi-Porin koulun oppilas on saanut juuri tietää, paljonko hän on itse heittänyt ruokaa hukkaan ja paljonko sen päivän kouluruokailun aikana on yhteensä heitetty ruokaa roskiin.

Vaaka on tallentanut oppilaiden roskikseen heittämän ruuan määrää jo kuuden viikon ajan, oppilaiden tietämättä. Biojäteastian alle on kiinnitetty vaaka, joka välittää tiedon lautaselta roskikseen pudotetun ruuan painosta tabletin ruudulle ja tallentaa tiedon sovellukseen. Vielä seuraavat kaksi viikkoa tabletti kertoo koruttomasti jokaiselle syöjälle, kuinka paljon hän juuri heitti ruokaa roskiin.

– Haluamme nähdä, vaikuttaako tämä tieto lautasjätteen määrään. Tahdomme herätellä oppilaita huomaamaan, että vaikka hävikkiä syntyy itseltä vain vähän, tulee siitä päivän mittaan yhteensä suuri summa, muistuttaa tutkimuksesta vastaava tutkija Kirsi Silvennoinen Luonnonvarakeskuksesta. 

Punnitusjärjestelmä vertailee hävikin määrää kokeilujakson alkuviikkoihin, jolloin lautasjätteen määrää punnittiin oppilaiden tietämättä ja jolloin tarjolla oli samaa ruokaa samoina viikonpäivinä. Koulun keittiö ja opettajakunta tekevät kokeilujakson viimeiset viikot tiiviisti yhteistyötä kouluruuan arvostuksen, maistuvuuden ja hävikinhallinnan eteen.

Hävikinseuranta tukee ruokasuunnittelua

Länsi-Porin koulun keittiöhenkilökunta käyttää ruokahävikin määrän selvittämisen apuna Lassila & Tikanoja Oyj:n Hävikkimestari-sovellusta. Sovellus kerää tietoa astianpalautuslinjaston biojäteastian alle kytketyn vaa’an kertomista lukemista. Keittiöhenkilökunta kirjaa sovellukseen tarjoilulinjastolle syömättä jääneen ruuan eli tarjoiluhävikin ja ruuanvalmistuksessa syntyvän ruokajätteen määrän.

– Tarkoitus on katsoa, pystytäänkö tällä lisätiedolla vaikuttamaan myös keittiön työtapoihin ja vähentämään ruokahävikkiä kokonaisuudessaan, Silvennoinen aprikoi.

Länsi-Porin koulun keittiön henkilökunta onkin ottanut vastuun ruokahävikin punnituskokeilusta, jossa selvitetään, miten paljon hävikkiä syntyy keittiössä ruokaa valmistettaessa, miten paljon tarjoilussa ja miten paljon oppilaiden lautasilta. Hävikkiseuranta on vaatinut henkilökunnalta sitoutumista sekä uuden toimintatavan ja sovelluksen käytön opettelua. Vastapainoksi Länsi-Porin koulun keittiön henkilökunta saa tarkempaa tietoa työnsä tuloksista hävikinhallinnan parantamiseksi.

– Kokeilujakson tulosten avulla parannetaan kouluruokailun suunnittelua koko kaupungissa, toteaa Porin Palveluliikelaitoksen palvelusuunnittelija Timo Salmi.

Pistellään poskiin, ei roskiin

– Josko se oppilaankin silmä osaisi sitten paremmin arvata, paljonko suu vetää – tässä opitaan, kokeillaan ja mielenkiinnolla odotetaan sitten tuloksia, kertoo projektisuunnittelija Tommi Lievonen Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluista.

– Nähtäväksi sitten jää, halutaanko jatkossa tällaisia täsmävalistuksia tehdä muuallakin, Lievonen jatkaa. 

Hävikkiruokakampanjat lisäävät lasten ja kasvattajien tietoisuutta lautasilta roskikseen heitetystä ruuasta. Oppilaille tavoitteena on oppia arvioimaan näläntunnetta ja ottamaan lautaselle sitä vastaava määrä ruokaa.

Ruokahävikin vähentäminen on koko kaupungin yhteinen tavoite. Porin kaupunki on mukana EU:n komission LIFE-ohjelmasta rahoitettavassa CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hankkeessa. Länsi-Porin koulun ruokahävikin punnituskokeilu toteutetaan yhteistyössä Porin kaupungin CIRCWASTE-osahanke Luupin ja sivistystoimialan sekä Porin Palveluliikelaitoksen kanssa. Tutkimuksellisesta puolesta vastaa Luonnonvarakeskus, joka on myös mukana CIRCWASTE-hankkeessa. Luonnonvarakeskus tutkii ruokahävikkiä muissakin kohteissa ja Porissa kerätyt tiedot tulevat osaksi suurempaa vertailuaineistoa.

 

Länsi-Porin koulun ruokahävikki