Hyönteisten käyttö ihmisten ravintona ja eläinten rehuna

Hyönteiset voivat tarjota uusia ratkaisuja kestävämpään ruokajärjestelmään ja apua jopa jätehuoltoon. Porissa käynnissä oleva Bugs and Brands - hanke tuo sirkat myös kouluruokailuun mukaan.

Syötäväksi soveltuvia hyönteislajeja on kaikkiaan yli 1 900. Suomessa elintarvikehyönteisten kauppa sallittiin vuoden 2017 marraskuussa. Tällöin EU-asetuksen tulkintaan tehtiin muutoksia, ja Suomesta tuli Euroopan edistyksellisimpiä hyönteistuotannon valtioita. Tällä hetkellä Suomessa on noin 50 rekisteröitynyttä hyönteistuottajaa. Maapallon kestävyyden nimissä tuotettu hyönteisproteiini on hyvin ekologista verrattuna lihaan. Proteiinikilo saadaan 15 prosentilla siitä rehumäärästä, jonka naudanliha vaatii, ja samalla vettä kuluu noin yksi prosentti. Muun muassa Luonnonvarakeskuksessa ollaan kehittelemässä uusia rehureseptejä hyönteisille elintarviketehtaiden sivuvirroista. Suomen elintarvike- ja metsäteollisuudessa sekä muussa elinkeinoelämässä jää yli 21 miljoonaa tonnia biomassaa vuosittain. Liha- ja kalateollisuuden sivuvirtoja ei kuitenkaan voida hyödyntää.  

Suomessa tärkein ihmiselle soveltuva laji on kotisirkka. Lisäksi EU on mahdollistanut myös muut sirkkalajit, mehiläisten kuhnuritoukat sekä mustasotilaskärpästen toukat ihmisen ravinnoksi. Suomessa elintarvikehyönteisiksi on kelpuutettu seitsemän sirkkalajia, mehiläisen kuhnuritoukan, isovahakoisan, jauhopukin, kuningasjauhomadon sekä kahden tunkkarilajin toukat. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että niitä ruokitaan rehukelpoisiksi todistetuilla aineilla. Näin ollen mustasotilaskärpästen toukkien rasvat ja proteiini hyödynnetään käytännössä aina lannoitteina, biodieselin, kosmetiikan, voiteluaineiden sekä muovin raaka-aineena. Toukkia voisi käyttää ihmisravintona, mikäli niitä kasvatettaisiin esimerkiksi perunankuorilla tai muilla vastaavilla niin sanotuilla puhtailla elintarviketeollisuuden jakeilla.

Mustasotilaskärpäsen toukan hyödyntäminen biomassojen hajottamisessa

Mustasotilaskärpäsen toukalla on kyky hajottaa erilaisia biomassoja, jolloin se voisi olla merkittävässä asemassa maailman jäteongelmien ratkaisemisessa. Lisäksi se kykenee syömään ja hajottamaan lääkejäämiä ja homemyrkkyjä ilman, että siihen kertyy raskasmetalleja. Toukat kykenevät tuhoamaan muun muassa tiettyjä epilepsialääkkeitä, jotka muuten ovat vaikeasti hävitettävissä. Myös ruokalietteen salmonella- ja kolibakteerien määrän vähentäminen ja torjunta-aineiden puoliintumisajan lyhentäminen onnistuu. Luonnossa toukat pitävät kasvualustanaan esimerkiksi maatilojen lantakasoja ja pilaantuneita hedelmiä. Mustasotilaskärpänen ei levitä tauteja, hakeudu asuntoihin eikä ole tuholainen.
Jätettä käsitelleitä toukkia ei voida käyttää ruokana tai rehuna, mutta niitä ja niiden lantaa eli frassia voidaan hyödyntää lannoitteena. Lisäksi toukista on mahdollista erottaa rasvaa muun muassa biodieselin valmistukseen. Hyönteisiä jätteiden käsittelyn osana tutkitaan useissa yliopistoissa, yrityksissä sekä tutkimuslaitoksissa eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Ruotsissa Eskilstuna Energi & Miljö:ssä sekä meillä Suomessa Luonnonvarakeskuksessa.

Jauhopukin toukan eli jauhomadon hyödyntäminen styroksin ja muovien hajottamisessa

Suomen luonnossakin viihtyvä jauhopukin toukka eli jauhomato pystyy syömään ja hajottamaan jopa niin muovia, styroksia kuin mikromuoviakin. Tutkimuksissa on radiomerkkiaineen avulla saatu selville, että jauhomadot pilkkomisen lisäksi myös kykenevät hajottamaan styroksia ja muoveja omassa aineenvaihdunnassaan, eli niin sanotussa fat bodyssa. Elin on erittäin tehokas vierasaineiden sekä haitallisten yhdisteiden hajottamisessa ja metaboloimisessa vaarattomiksi. Näin ollen se estää myös mikromuovien nanopartikkelien päätymistä ihmisen soluihin ja verenkiertoon saakka. Tutkimuksissa on selvinnyt, että jauhomadot syövät mielellään muovia, vaikka muutakin rehua olisi tarjolla. Madot saavat muovista energiaa, mutta jäävät paitsi tietyiltä aminohapoilta. Näin ollen niiden on ravitsemuksellisesti tehokkainta syödä muovia muun rehun ohella. Jauhomadon syödessä omaa ulostettaan, muovi hajoaa edelleen vielä pienempiin osiin.

Hyönteisten käyttö soijan korvaamisessa

Hyönteisiä voidaan käyttää EU:n alueella eläinten valkuaisomavaraisuuden kasvattamisessa, eli soijan ja kalajauhon tilalla. Hyönteisistä saatavia pääasiallisia ravintoarvoja ovat valkuainen, rasva ja kivennäisaineet.  Hyönteiset ovat lajinmukaista ravintoa lemmikkieläimistä muun muassa jyrsijöille, liskoille, siileille ja käärmeille sekä elintarviketuotantoeläimistä siipikarjalle ja kaloille. Lisäksi ne soveltuvat koirien, kissojen, sikojen ja turkiseläinten rehuksi. Lain mukaan kokonaisia hyönteisiä voidaan antaa rehuksi kaikille eläinlajeille paitsi märehtijöille. Hyönteisten rasvaa voi hyödyntää kaikkien eläinten ruokinnassa ja käsiteltynä eläinvalkuaisena niitä voidaan antaa lemmikeille, turkiseläimille sekä vesieläimille. Suomessa on lain mukaan mahdollista käyttää eläinten rehuna mustasotilaskärpäsen toukkaa, jauhomatoa, kanalakuoriaisen toukkaa, kotisirkkaa, trooppista kotisirkkaa sekä kenttäsirkkaa.

Bugs and Brands –hanke


Satakunnan ELY-keskuksen rahoittama Bugs and Brands –hanke on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkimus- ja alueellinen kehityshanke, jonka avulla pyritään edistämään Satakunnan kilpailukykyä luomalla hyönteistalouteen perustuvaa kestävää talouskasvua sekä työpaikkoja erityisesti alueen maaseudulle. Lopullisena tavoitteena on luoda Satakuntaan verkostomaisesti toimiva hyönteistalouden osaamiskeskittymä, jonka tuotteita ja osaamista viedään myös ulkomaille.
Lisätietoja hankkeesta löytyy täältä: https://www.utu.fi/fi/bugsandbrands

Hanke toi hyönteisruoan myös Porin kouluihin 24.9. ja Cygnaueksessa päästiin maistelemaan muun muassa sirkkislaatikkoa: Sirkkoja lautaselle! Hyönteisruoka maistui porilaiskoululaisille: "Mitä jos ne onkin elossa" https://yle.fi/uutiset/3-10986106?origin=rss

BUGI 2019 - hyönteisruokafestivaali KE 30.10. klo 10-16 Puuvillassa.
Haukkaa sirkkaa tai mutusta matoa! Tapahtumassa kerrotaan mm. hyönteisruoasta ja hyönteisliiketoiminnasta. "Insect Futures"- teema esittelee laajasti alaa ja sen tuomia mahdollisuuksia. Ohjelma soveltuu hyvin esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille! Lisätietoja tapahtumasta täältä https://porinpuuvilla.fi/tapahtumakalenteri

Lähteet:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.388570
https://yle.fi/uutiset/3-10362600
https://www.slideshare.net/LukeFinland/kasvatushynteisten-ravinto-ja-olo...
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/toukka-syo-jatevuoren-ja-ihminen...
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/hyonteisruoan-maana-s...
https://www.seutu-sanomat.fi/jutut/toukat-prosessoivat-jatetta-jokioisil...
https://www.luke.fi/blogi/hyonteiset-ovat-jotain-uutta-ja-erilaista/
https://www.slideshare.net/LukeFinland/hynteiset-rehuna-lainsdntkatsaus-...
https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/mustasotilask%C3%A4rp%C3%A4sist%C3%A...
http://siksesparasta.fi/ajankohtaista?newsid=202

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.388570,  https://yle.fi/uutiset/3-10362600

 

Sirkkajauhoja_sirkat ruokana