Toteutuvatko imetyssuositukset Porissa?

Imetyssuositukset eivät Suomessa toteudu odotusten mukaan, sillä Suomessa imetetään keskimäärin vain 7-8 kk, josta täysimetetään 2 kk. Kansallinen ravitsemussuositus kuitenkin suosittelee täysimetystä vähintään 4-6 kk ajan ja rintamaitoruokintaa tulisi jatkaa osittaisesti kiinteiden ruokien rinnalla vähintään 1-2 vuoden ikään asti. Rintamaidon terveyshyödyt sekä äidille että lapselle ovat tutkitusti kiistattomat.

Lähdimme selvittämään tutkimuksellisen opinnäytetyön muodossa, miten imetys toteutuu Porin alueella; tarkoituksena oli selvittää imettämisen toteutumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä neuvoloiden asiakkaiden näkökulmasta.

Reilusti yli puolet vastanneista täysimettivät vauvaa 3-5 kk ikään asti. Loput vastanneista lopettivat täysimetyksen 1-3 kk iässä. Vastaajien, jotka lopettivat imetyksen selkeästi ennen imetyssuosituksien mukaista ikää, osuus oli merkittävä. Aikaisemminkin on todettu, että täysimetyksen jatkuminen vähintään 4 kk ikään asti on yksi suurimmista imetyksen haasteista Suomessa ja kiinteät ruuat aloitetaan suosituksia aikaisemmin. Noin viidesosa tähän tutkimukseen vastanneista oli aloittanut kiinteiden ruokien antamisen ennen 4 kk ikää, jolloin myös täysimetys loppui liian varhain.

Hieman alle puolet vastanneista oli kokonaisimettänyt lastaan yli 18 kk. 22 % äideistä oli kertonut kokonaisimetyksen keston olleen 6-12 kk, ja 22 % äideistä 12-18 kk. Nuorten, alle 35-vuotiaiden äitien kokonaisimetys jäi tutkimuksessa kestoltaan muita vastaajia lyhyemmäksi. Tämä tulos tukee aikaisempia tutkimuksia siitä, että äidin iällä on vaikutus imetyksen toteutumiseen. Usealla vastaajalla oli imetyksen lopettamisen syynä äidin oma päätös tai jokin haaste, kuten yölliset heräilyt.

Kävi ilmi, että synnytyssairaalassa annetun ohjauksen määrä vaihteli suuresti. Jopa yli puolet äideistä koki saaneensa ohjausta vähän tai melko vähän.  Varhaisen imetyksen käynnistyminen on aikaisemman tutkimustiedon valossa yksi suurimmista haasteista Suomessa. Osalla äideistä olikin tässä haasteita. Syitä imetyksen aloittamisen epäonnistumiselle olivat maidon nousun viivästyminen, vauvan keltaisuus ja vauvan imemisen ongelmat. Tutkimuksessa ilmeni myös, että lisämaidon antamista oli noin neljäsosan kohdalla imetyksen alkuvaiheessa suosittu. Suomalaisissa sairaaloissa turvaudutaan aikaisempienkin tutkimusten mukaan lisämaitoon liian usein.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, olivatko äidit saaneet tietoa vauvan kehitysvaiheiden vaikutuksesta imetykseen, sillä eri ikäkaudet tuovat siihen omat haasteensa. Suuri osa vastaajista oli saanut tietoa vain vähän tai melko vähän. Neuvolassa tulisi suositusten mukaan antaa tietoa mahdollisista imetysongelmista, sisältäen myös kehitysvaiheiden vaikutukset imemiseen. Tämä ei vastausten perusteella toteudu.

Kuinka imetyssuosituksiin päästäisiin?

Synnytyssairaalassa ja neuvoloissa toteutettavaa imetysohjausta tulee vielä jatkossakin Porissa kehittää ja yhtenäistää. Imetysohjauksen tulee jatkua neuvoloissa koko raskaus- ja imeväisiän ajan. Kehitysvaiheista puhuminen pitäisi nostaa osaksi imetysohjausta neuvoloissa. Ohjausta tulee antaa jokaisella neuvolakäynnillä, erityisesti kehitysvaiheen lähestyessä. Jotta ammattilaisten ohjaustaidot pysyisivät riittävällä tasolla ja imetysohjauksen laatu tasaisena, on henkilökunnalle tarjottava riittävästi koulutusta.

Jotta täysimetys ei loppuisi ennen aikojaan, olisi edelleen tärkeää lisätä äitien tietoisuutta pidemmän täysimetyksen hyödyistä ja kiinteiden ruokien myöhäisemmästä aloittamisajankohdasta. Täysimetyksen jatkamiseen tulee kannustaa ja kiinteistä ruuista puhumisen voisi ajoittaa neuvolassa myöhemmäksi, jottei se osaltaan edesauttaisi kiinteiden aikaista aloittamista. Tärkeää olisi jatkossakin huomioida nuori ikä riskitekijänä imetyksen onnistumisen kannalta ja tehostaa imetyksen tukea sekä ohjausta nuorempien äitien kohdalla.

Neuvoloiden avoimiin imetyspoliklinikkoihin panostaminen voisi edistää imetyksen toteutumista. Imettäville äideille olisi hyvä tarjota vertaistukea; neuvolat voisivat vapaaehtoisjärjestöjen lisäksi tarjota esimerkiksi imetystä tukevia ryhmätapaamisia. Imetyksen tukimuodoista tiedottaminen jo varhain saattaa ennaltaehkäistä imetyksen ennenaikaista päättymistä.

Teksti: Nea Mäkinen ja Mira Parkkali
Kuva: Nea Mäkinen

Lähteet

Deufel, M. & Montonen, E. 2010. Onnistunut imetys. 1. painos. Helsinki: Duodecim.

Hakulinen, T., Otronen, K. & Bildjuschkin, K. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 - 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.8.2019. 

Mäkinen, N. & Parkkali, M. 2020. Imetyksen toteutuminen Porin alueella. AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Salonen, S. 2016. Imetys ja siihen yhteydessä olevat tekijät: UKK-instituutin NELLI-tutkimus. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Terveystieteiden laitos. Viitattu 6.12.2019.

THL. 2019. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. 2. uud. p. Helsinki: Kide.

THL:n www-sivut. 2018. Vauvamyönteisyys –sertifikaatti.

 
Kuvituskuva imetyksestä