Virkistysreitit kannustavat Porilaisia liikkumaan huomaamatta ja varta vasten

Nelikymppinen Johanna oli herännyt raskaan alkuviikon takia perjantaipäivään mieli hieman apeana. Edessä olisi vielä yksi vaativa työpäivä ennen viikonlopulle ystävän kanssa suunniteltua yhteistä ulkoiluretkeä. Normaaliaamusta poiketen Johanna päätti kulkea neljän kilometrin matkan töihin auton sijaan polkupyörällä. Toukokuun alun aamu oli kuulas melkein pakkasen puolella olleen yön jäljiltä. Tien varren aamukasteiset heinät kimmelsivät auringonpaisteessa ja kostea ilma tuntui raikkaalta hengittää. Yläilmoissa pyöräilyreitin vieressä virtaavan Raumanjuovan yläpuolella kaartelivat kovaääniset lokit. Se muistutti Johannaa lapsuudessa perheen kanssa Ahlaisten saaristossa mökillä vietetyistä hetkistä. Loppumatkasta Johanna päätti tehdä pienen lisälenkin. Hän kaarsi höyryävän Kokemäenjoen yli Kirjurinluotoon katsomaan, joko Hanhipuiston kirsikkapuut olisivat puhjenneet kukkaan. Matkalla Johanna oli nähnyt reppuselkäisten koululaisten lisäksi kaksi koiranulkoiluttajaa sekä sauvakävelevän naapurin Mirjan. Työpöydän ääreen päästyään Johanna huomasi aamun apeuden kaikonneen ja kinkkisen mieltä painaneen haastavan työtehtävän saaneen kaksikin uutta ratkaisuvaihtoehtoa.  

Luonto edistää hyvinvointia

Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu Suomessa parinkymmenen vuoden aikana etenkin Luonnonvarakeskuksen professori Liisa Tyrväisen tutkimusryhmissä. Hyvä arkiympäristö houkuttaa liikkumaan. Reitin ei tarvitse olla nopein tai lyhin, vaan sen ominaispiirteet kuten luontoympäristön eri tekijät vaikuttavat reitin valintaan tätä enemmän. Suomalaisten mielipaikat sijoittuvat metsiin, myös kaupunkialueilla. Viime aikoina on tutkittu myös asuinympäristöjen yhteydessä ja niiden läheisyydessä olevien viheralueiden hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Hyvinvointikokemukset ovat subjektiivisia ja niihin vaikuttavat henkilökohtaiset taustatekijät, mieltymykset ja kokemukset. Tutkimusten perusteella voidaan esittää luontoympäristöistä tiettyjä ominaispiirteitä, jotka koetaan mieluisiksi ja elvyttäviksi. Näitä ovat muun muassa maiseman kauneus, luonnon ja metsän tuntu, luonnon rauhan kokeminen sekä miellyttävä äänimaisema.  

Riittävän luontoannoksen resepti

Tyrväisen mukaan luonnon hyvinvointivaikutuksia saadaan jo lyhyen luonnossa vietetyn ajan kuluessa. Ne näkyvät välittöminä stressistä toipumisen ja mielihyvän kokemisen tunteina sekä välillisesti esimerkiksi liikunnan aiheuttamien fyysisten hyvinvointivaikutusten kautta. Kaupunkisuunnittelun merkitys luonnon hyvinvointivaikutusten tarjoamisessa korostuu nykyisessä tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Luontoympäristöt houkuttelevat liikkumaan ja valitsemaan niissä kulkevia reittejä. On todettu, että viherympäristöjen hyvinvointivaikutuksia saavat myös he, jotka eivät tietoisesti valitse niitä oleskelu- tai liikkumisympäristöikseen.   

Arjen ympäristöjen lisäksi tarvitaan myös laajempia virkistysalueita ja -reittejä. Näihin kohteisiin mennään viettämään aikaa pidemmiksi ajoiksi esimerkiksi päiväretkille. Tyrväinen on esittänyt tutkimustensa pohjalta riittävän luontoannoksen reseptin. Sen mukaan luonnosta saadaan riittävä hyvinvointivaikutus liikkumalla lähiluontoalueilla noin viisi tuntia kuukaudessa tai kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla 2–3 kertaa kuukaudessa.     

Virkistysreitit kutsuvat porilaisia liikkumaan – kunnossapidossa haasteita

Porissa on keskusta-alueen ja sitä ympäröivän taajaman sekä jokivarsiympäristön peltoalueiden tasaisuudesta huolimatta paljon monipuolisia luonto- ja maisemakohteita. Lähivirkistysalueiden merkitys korostui porilaisille syksyllä 2019 suunnatun kyselytutkimuksen vastauksissa. Ihmiset toivoivat helppoa pääsyä, lähellä olevia luontokohteita ja virkistysreittejä arjen jaksamista helpottaakseen sekä harrastusmahdollisuuksiensa toteuttamiseen. Etäämmällä olevia monipuolisia virkistysreittejä käytetään ahkerasti, mutta niiden kunnossapidossa ja niistä tiedottamisessa koettiin olevan parantamisen varaa. 

Osa Porin alueen reiteistä on vähäisen kunnossapidon myötä päässyt huonoon kuntoon. Reittejä on tarjolla runsaasti etenkin Meri-Porin ja Pohjois-Porin suunnassa. Kunnossapitotyöt ovat keskittyneet etenkin Meri-Porin Yyterinniemen luontoreiteille. Haasteensa kunnossapitoon tuovat käytettävissä olevien resurssien vähäisyys ja Porin olosuhteet. Kosteilla ranta-alueilla ja luonnonsuojelualeilla kulkevat reitit vaativat runsaasti pitkospuurakenteita, jotka tarvitsevat vuosittaista kunnostustyötä. Päänvaivaa aiheuttavaa etenkin vedenpinnan vaihtelu, jonka takia pitkospuut saattavat siirtyä tulvavesien ja jäiden voiman takia huomattavasti. 

Pohjois-Porin pääosin metsäisillä kallioalueilla kulkevat reitit ovat olleet vähäisemmällä hoidolla ja ylläpidolla. Niitä on viime vuosina kunnostettu etenkin kaupungin työllistämistöinä Porin Luontopajan sekä myös eri yhdistysten yhteisvoimin.

Käyttäjien avuksi on tulossa karttapohjainen reittisovellus, jonka avulla on helppo suunnistaa valitulla reitillä. Sovellus antaa myös lisätietoa kuljetulle reitille ja näyttää lähellä olevat palvelut.

Arkiympäristön liikkumis- ja hyvinvointiolosuhteisiin voidaan vaikuttaa maankäytön suunnittelulla eli kaavoituksella ja viheralueiden, rakentamisen sekä kunnossapidon suunnittelutyöllä. Hyvän arkiympäristön luominen vaatii laajaa kaupunkitason yhteistyötä ja asian sisällyttämistä kaupungin strategiaan ja sitä toteuttaviin ohjelmiin. Asuinalueiden yhteyteen ja lähivirkistysalueille on pyritty vuosittain täydentämään uusia yhteysreittejä olemassa oleville viheralueille. Asukkaiden toivomiin lähipuistojen ominaisuuksiin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Helpon saavutettavuuden lisäksi etenkin luonnonmukaisuus, monimuotoisuus ja puustoisuus olivat kyselyssä monen vastaajan toiveissa. 

Osa kaupungin hyvinvointityötä

Sen lisäksi, että virkistysreitit houkuttelevat liikkumaan, ne tuovat huomattavia säästöjä kaupungille. Ennaltaehkäisevällä hyvinvointi- ja terveystyöllä voidaan helpottaa sosiaali- ja terveyspuolen yhä kasvavaa kustannuspainetta. Kaupungin hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti kertoo, että kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa pyritään entistä enemmän korostamaan nimenomaan ennalta ehkäisevän hyvinvointityön merkitystä. Hyvinvointityötä seurataan vuosittaisen hyvinvointiraportoinnin kautta. Raportointiin on otettu mukaan viheralueita koskevia indikaattoreita, mittareita ja tavoitteita. Hyvinvointitiimin kokoonpanoa on myös täydennetty viheralan osaamisella. 

Entäpä mitä kuuluu Johannalle? 

Työpäivän jälkeen Johanna polkee kotiin ystävänsä Emilian kotipihan kautta. Aikeissa on valita viikonlopun retkikohde merenrannalla sijaitsevan Sandön luonnonsuojelualueen ja Yyterinniemen metsäisten reitistöjen väliltä. Johannalla kertyy pyöräilymatkaa töistä Emilian luokse lähivirkistysreittiä pitkin pari kilometriä asvalttireittiä enemmän, mutta se ei Johannaa haittaa, sillä reitti kulkee asuinalueiden halki puronvartta pitkin. Samalla hän voi havainnoida lehteen puhkeavia koivuja, pajukossa surisevia kimalaisia sekä sillan kupeessa räpeltävää sorsapariskuntaa. Ilmassa leijuu kevätsateen jälkeinen huumaava tuoksu.  

Teksti ja kuva: Heli Nukki.

 

Porilaisten luontokokemuksia selvitettiin Heli Nukin Hämeen ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön koulutusohjelman opinnäytetyössä. Nukki työskentelee projektipäällikkönä Porin kaupunkisuunnittelussa.

Kuva: Johanna päiväretkellä Sandön luonnonsuojelualueella Ahlaisissa.

 

Metsäpolku