Pori Sinfonietta: Uuden vuoden juhlaa 14.1.2021 klo 19 – verkkokäsiohjelma

Porin kaupunginorkesterin kevätkauden 2021 avauskonsertti esitetään maksuttomana livestriimauksena orkesterin YouTube-kanavalla torstaina kello 19 alkaen. Konsertti on katsottavissa ainoastaan suorana.

Uuden vuoden juhlaa
To 14.1. klo 19 YouTube

Maksuton livestriimaus

Tibor Bogányi, kapellimestari
Helena Juntunen, sopraano

Konsertti esitetään Pori Sinfoniettan YouTube-kanavalla.
Konsertti on katsottavissa vain suorana.

Striimauksen teknisestä toteutuksesta vastaa Äänirasia.

Verkkokäsiohjelman sisältö:
- Konserttiohjelma
- Lyhyet teosesittelyt
- Aarioiden tekstit
- Kapellimestarin ja solistin esittelyt
- Pori Sinfoniettan tämän konsertin kokoonpano

 

KONSERTTIOHJELMA

Camille Saint-Saëns: Samson et Dalila Grande Fantasie

Alexander Glazunov: Serenade nro 2 op. 11 F-duuri Allegro scherzando

Giacomo Puccini: "O Mio Babbino caro" (Gianni Schicchi)

Giacomo Puccini: Mimin aaria ”Sí. Mi chiamano Mimì” (La bohème)

Sergei Rahmaninov: Scherzo d-molli

Antonín Dvořák: Laulu kuulle (Rusalka)

Johann Strauss II: Taiteilijaelämää-valssi op. 316

Franz Lehár: Vilja-laulu (Iloinen leski)

Georges Bizet: Carmen-sarja I
VI Les Toréadors
I Prélude
II Aragonaise
III Intermezzo
IV Séguedille

Georges Bizet: Carmen-sarja II
IV La Garde Montante
V Danse Bohème


Samson et Dalila (suomeksi Simson ja Delila) on ranskalaissäveltäjä Camille Saint-Saënsin (1835-1921) kolminäytöksinen ooppera, jonka tarina kertoo Raamatun Simsonista. Saint-Saëns alkoi työstää oopperan ideaa vuonna 1868. Ensimmäinen näytös esitettiin Pariisissa kuitenkin vasta vuonna 1875 eikä se saanut hyvää vastaanottoa – päinvastoin. Vihamielisten arvostelujen vuoksi säveltäjä yritti turhaan saada koko teosta Pariisin oopperalavoille. Oopperan ensiesitys onnistui lopulta muutamaa vuotta myöhemmin joulukuussa 1877, kun Saint-Saënsin ystävä Franz Liszt esitti sen Weimarin Hoviteatterissa – saaden nyt hyvän vastaanoton. Oopperan fantasia avaa Uuden vuoden juhlaa -konsertin ohjelman.

Alexander Glazunov (1865-1936) oli säveltäjä, kapellimestari ja opettaja, joka vaikutti urallaan Pietarin konservatoriossa: hän toimi konservatorion rehtorina vuodet 1905-1928 – siihen saakka, kunnes lähti Venäjältä vuonna 1928. Pietarin konservatoriossa on hänen mukaansa nimetty konserttisali. Glazunov opiskeli musiikkia Nikolai Rimski-Korsakovin johdolla. Ensimmäinen hänen kahdeksasta sinfoniastaan kantaesitettiin 1882. Serenade nro 2 op. 11 F-duuri Allegro scherzando valmistui vuonna 1884.

Ohjelma jatkuu kahdella Giacomo Puccinin (1858-1924) sopraanoaarialla. Ensimmäinen niistä on "O mio babbino caro" ("Oh my dear papa") oopperasta Gianni Schicchi, joka on Puccinin kolmas ooppera säveltäjän Il tritticosta eli triptyykistä. Gianni Schicchi kantaesitettiin Metropolitan-oopperassa 1918 ja se jäi Puccinin viimeiseksi kokonaan valmistuneeksi oopperaksi. Lauretta laulaa aarian jännitteisessä tunnelmassa isänsä kanssa ilmenneiden ristiriitojen jälkeen.

Mimin aaria ”Sí. Mi chiamano Mimì, ma il mio nome é Lucia” on Puccinin oopperasta La bohème, joka kertoo neljän tyhjätaskun taiteilijan elämästä ja rakkauksista Pariisin Latinalaiskortteleissa vuonna 1830. Tarinan pääosassa on runoilijaan rakastuva Mimi, lopulta keuhkotautiin kuoleva ompelijatar. Ooppera perustuu romaaniin La bohème (Boheemielämää), joka on ranskalaiskirjailija Henri Murgerin (1822–1861) teksti vuodelta 1846. Mimin esikuvana pidetään Murgerin keuhkokuumeeseen 24-vuotiaana kuollutta rakastajarta Lucille Louvetia, jota tiettävästi kutsuttiin Mimiksi. Mimin aariaa pidetään kunnianosoituksena Louvetille. Aarian nimi kääntyy suomeksi näin: "Kyllä. Minua kutsutaaan Mimiksi, mutta nimeni on Lucia." La bohèmea pidetään Puccinin romanttisimpana oopperana.

Sergei Rahmaninovin (1873-1943) Scherzo d-molli on säveltäjän varhaisin säilynyt orkesteriteos, jonka hän sävelsi opiskellessaan Moskovan konservatoriossa. Viisiminuuttinen sävellys on kirjattu vuosille 1887-88, jolloin Rahmaninov oli vasta teini-ikäinen. Se on omistettu säveltäjän serkulle Alexander Silotille ja oli alun perin tarkoitus olla osa isompaa kokonaisuutta. Sävellyksessä on kuultavissa kaikuja Felix Mendelssohnin ja Pjotr Tšaikovskin musiikista.

Rusalka on tšekkiläisen Antonín Dvořákin (1841–1904) säveltämä kolminäytöksinen ooppera, joka pohjautuu slaavilaiseen mytologiaan ja kansansatuihin sekä Friedrich de la Motte Fouquéen romaaniin Undine. Sen taustalla on myös H.C. Andersenin satu Pieni merenneito sekä ranskalainen legenda Melusinesta. Tarinassa vedenneito Rusalka rakastuu prinssiin ja haluaa ihmiseksi hinnalla millä hyvänsä saadakseen miehen omakseen. Rusalka on Dvořákin säveltämistä 14 oopperasta suosituin – ja ainoa, joka on säilyttänyt paikkansa opperatalojen ohjelmistoissa. Vaikka oopperan ensiesitys oli Prahassa 1901, Rusalkaa voidaan pitää bel canto -oopperana, joka oli tyylilajina jäänyt taka-alalle jo 1800-luvun alkupuolella. Konsertissa kuultava Laulu kuulle ("Mĕsíc̆ku na nebi hlubokém") on oopperan tunnetuin aaria.

Valssikuninkaaksikin tituleerattu Johann Strauss nuorempi (1825–1899) kirjoitti maailman kuuluisimpien valssien lisäksi muita tansseja ja marsseja orkesterille yhteensä yli 500 kappaletta. Uuden vuoden juhlaa -konsertissa Pori Sinfonietta esittää Strauss II:n Taiteilijaelämää-valssin op. 316 (Künstlerleben) vuodelta 1867. Stauss II:n kirjoitti samana vuonna yhden tunnetuimmista sävellyksistään sekä maailman suosituimmista valsseista, Tonava kaunoinen – ja Taiteilijaelämää julkaistiin heti sen suosion vanavedessä. Edeltänyt vuosi oli Itävallassa raskas Königgrätzin taisteluissa tulleen tappion vuoksi. Monet vuoden juhlallisuudet ja tanssit oli jouduttu peruuttamaan. Siksi vuoden 1867 musiikkiin kaivattiin toivoa elämisen riemua. Taiteilijaelämää-valssia on kutsuttu Tonava kaunoisen kaksoseksi ja se on säilyttänyt paikkansa orkestereiden ohjelmistoissa.

Iloinen leski (saks. Die lustige Witwe) on itävaltalais-unkarilaisen säveltäjän Franz Lehárin (1870-1948) suosittu operetti, joka on kirjoitettu vuonna 1905. Iloinen leski on yksi useimmin esitetyistä opereteista. Operetin tunnetuimmat aariat ovat Vilja-laulu sekä Iloisen lesken valssi. Tarina kertoo Hanna Glawarista, joka on perinyt mieheltään 20 miljoonaa frangia. Paroni Zeta on valtuutettu varmistamaan, ettei rikas perijätär pääse lähtemään köyhyydestä kärsivästä valtakunnasta, vaan tämä yritetään naittaa pontevedrolaiselle poikamiehelle Kreivi Danilolle. Vilja-laulu kuullaan operetin toisen näytöksen alkupuolella. Hanna laulaa kuuluisan Vilja-liedin, joka kertoo lumoavasta metsänhengettärestä.

Ranskalainen säveltäjä Georges Bizet (1838-1875) tunnetaan parhaiten Carmen-oopperastaan, joka valmistui säveltäjän kuolinvuonna 1875.Teos pohjautuu Prosper Mériméen samannimiseen novelliin. Ilmestyttyään ooppera ei saanut suurta menestystä, mutta nykyään sitä pidetään yhtenä 1800-luvun merkittävimmistä. Bizet kuoli muutama kuukausi oopperan ensiesityksen jälkeen ollessaan vasta 36-vuotias. Carmen-sarjat I ja II ovat molemmat kuusiosaisia. Pori Sinfonietta esittää Uuden vuoden juhlaa -konsertissaan ensimmäisestä sarjasta osat VI Les Toréadors, I Prélude, II Aragonaise, III Intermezzo ja IV Séguedille sekä toisesta sarjasta osat IV La Garde Montante ja V Danse Bohème.

 

AARIOIDEN TEKSTIT
 

”O mio babbino caro”

O mio babbino caro,
mi piace, è bello, bello.
Vo'andare in Porta Rossa
a comperar l'anello! Sì, sì, ci voglio andare!

E se l'amassi indarno,
andrei sul Ponte Vecchio,
ma per buttarmi in Arno! Mi struggo e mi tormento!

O Dio, vorrei morir!
Babbo, pietà, pietà!
Babbo, pietà, pietà!

Oi rakas isäni,
rakastan häntä, hän on komea, komea.
Menen Porta Rossaan
ostamaan sormuksen! Kyllä, kyllä, haluan mennä sinne!

Ja jos rakastaisin häntä turhaan,
menisin Ponte Vecchiolle,
heittääkseni itseni Arnoon! Ikävöin ja piinaan itseäni!

Oi Luoja, haluaisin kuolla!
Isä, sääli, sääli!
Isä, sääli, sääli!

 

”Sí. Mi chiamano Mimì”

Sì. Mi chiamano Mimì,             
ma il mio nome è Lucia.             
La storia mia è breve.             
A tela o a seta                 
ricamo in casa e fuori...         
Son tranquilla e lieta              
ed è mio svago                 
far gigli e rose.             
Mi piaccion quelle cose
che han sì dolce malìa,             
che parlano d'amor, di primavere,     
di sogni e di chimere,             
quelle cose che han nome poesia…
Lei m'intende?                 

Mi chiamano Mimì,             
il perché non so.             
Sola, mi fo                 
il pranzo da me stessa.             
Non vado sempre a messa,             
ma prego assai il Signore.         
Vivo sola, soletta             
là in una bianca cameretta:
guardo sui tetti e in cielo;         
ma quando vien lo sgelo             
il primo sole è mio             
il primo bacio dell'aprile è mio!
Germoglia in un vaso una rosa...         
Foglia a foglia la spio!             
Cosi gentile il profumo d'un fiore!     
Ma i fior ch'io faccio,             
Ahimè! non hanno odore.             
Altro di me non le saprei narrare.     
Sono la sua vicina che la vien fuori     
d'ora a importunare.             

Yes, they call me Mimi,
But my name is Lucy
My history is brief
To cloth or to silk
I embroider at home or outside...
I am peaceful and happy
And it is my pastime
To make lilies and roses
I like these things
That have so sweet smell,
That speak of love, of spring,
That speak of dreams and of chimera
These things that have poetic names
Do you understand me?

They call me Mimi,
And why I don't know.
Alone, I make
Lunch for myself the smae.
I do not always go to mass,
But I pray a lot to the Lord.
I live alone, alone.
There is a white little room
I look upon the roofs and heaven.
By when the thaw comes
The first sun is mine
The first kiss of April is mine!
Rose buds in a vase
Leaf and leaf I watch it!
That gentle perfume of a flower!
But the flowers that I make
Ah me! they don't have odor!
About me I would not know how to tell
I am your neighbor who come unexpectedly
to bother you.

 

Rusalkan aaria kuulle

Měsičku na nebi hlubokěm,
světlo tvě daleko vidí.
Po světě bloudiš širokem,
díváš se v příbytky lidí.
Měsíčku, postůj chvíli,
řekni mi, kde je můj milý!

Řekni mu, stříbrný měsičku,
mé že jej objímá rámě,
aby se alespoň chviličku
vzpomenul ve sněni na mně.
Zasvět’ mu do daleka,
řekni mu kdo tu n čeká!

O mně-li, duše lidská sní,
at’ se tou vzpomínkou vzbudí;
měsíčku, nezhasni, nezhasni!

Kuu-kulta avaruuden sylissä,
sinun säteesi näkevät kauas.
Sinä kierrät ympäri koko maanpiirin
ja kurkistelet ihmisten asuntoihin.
Kuu-kulta, pysähdy hetkeksi,
kerro minulle, missä rakkaimpani on!

Hopeinen kuu-kulta, kerro hänelle,
että tahtoisin sulkea hänet syliini
siinä toivossa, että hän edes pienen hetken
muistaisi minua unelmissaan.
Vala säteitäsi hänen ylleen, missä lieneekin,
kerro hänelle, kuka täällä odottaa!

Voi, jos ihmissielu uneksii minusta,
kunpa hän muistaisi minut herättyäänkin;
Kuu-kulta, älä mene, älä mene!


TIBOR BOGÁNYI

Kapellimestari Tibor Bogányi nousi kansainväliseen maineeseen vuonna 2002, kun hänet valittiin Turun Filharmonisen orkesterin ylikapellimestariksi vain 28-vuotiaana. Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana hän toimi vuosina 2008–2016. Lisäksi hän on toiminut Unkarissa Pannon Filharmonian (ent. Pécsin filharmoninen orkesteri) ylikapellimestarina vuodesta 2011 lähtien. Syksyllä 2018 hän aloitti Pori Sinfoniettan ylikapellimestarin tehtävässä.

Tibor Bogányi tunnetaan monimuotoisista ja virtuoosisista tulkinnoistaan. Hän johtaa niin sinfoniamusiikkia ja laajamittaisia kuoroteoksia kuin oopperaa ja balettiakin. Kansainvälisen uransa ansiosta hän on päässyt johtamaan useita maailman suurimpia orkestereita, joista mainittakoon Staatsphilharmonie Rheinland-Pfalz, Orchestre National du Capitole de Toulouse, Kööpenhaminan filharmoninen orkesteri, Shanghain ooppera ja Meksikon kansallinen sinfoniaorkesteri. Suomessa hän on johtanut kaikkia merkittävimpiä orkestereita.

Bogányilla on laajasti kokemusta myös oopperoiden johtamisesta. Hänen menestyksekäs debyyttinsä Suomessa oli ooppera Cosi fan tutte, joka esitettiin Suomen kansallisoopperassa vuonna 2006. Tämän jälkeen hän on johtanut lukuisia merkkiteoksia, kuten Mozartin Don Giovannin, Stravinskyn Kevätuhrin, Bizet’n Carmenin ja Verdin Traviatan. 

Unkarilaissyntyinen Bogányi opiskeli ensin sellonsoittoa ja myöhemmin hänet hyväksyttiin Sibelius-Akatemian kapellimestariopintoihin, joissa hän opiskeli Jorma Panulan ja Leif Segerstamin johdolla. Kapellimestarin tehtäviensä lisäksi Bogányi on soittanut selloresitaaleja ympäri maailmaa.
 

Helena Juntunen, kuva Heikki Tuuli.
Helena Juntunen. Kuva: Heikki Tuuli

HELENA JUNTUNEN

Helena Juntunen on yksi valovoimaisimmista kansainvälisistä sopraanotähdistämme. Juntusen ammatillisena läpimurtona voidaan pitää Margarethan roolia Gounod’n oopperassa Faust Savonlinnan Oopperajuhlilla 2002.

Roolidebyyttejä maailmalla ovat olleet mm. Mozart-roolit Pamina, Kreivitär ja Donna Elviira, Mimìn rooli Puccinin oopperassa La Bohème, Tatjanan rooli Tšaikovskin oopperassa Jevgeni Onegin, Mariettan rooli Korngoldin oopperassa Kuollut kaupunki, Jennyn rooli Kurt Weillin oopperassa Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho, Madama Butterflyn nimirooli ja Neddan rooli Leoncavallon oopperassa Pajatso.

Juntunen on esiintynyt useimpien suomalaisten orkestereiden sekä lukuisten ulkomaisten orkesterien kanssa, kuten Berliinin filharmonikkojen, Belgian kansallisorkesterin, London Philharmonic Orchestran, Kölner Philharmonien, Tokyo Symphony Orchestran ja Minnesotan orkesterin solistina.Juntunen on uransa aikana vieraillut muun muassa Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhliolla, Connecticutin Grand Operassa, Vlaamse Operassa, Dresdenin Semperoperassa, Genovan Teatro Carlo Felicessä, Brysselin Théâtre Royal de la Monnaiessa ja Wienin juhlaviikoilla. Maailman arvostetuimmat konserttiestradit Tokio, Berliini, Amsterdam ja Lontoo ovat tulleet Juntuselle tutuiksi. Häntä ovat johtaneen niin Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Leif Segerstam, Osmo Vänskä, Vladimir Ashkenazy kuin Mikko Franck.

Juntunen opiskeli Oulun konservatoriossa Airi Tokolan johdolla ja Sibelius-Akatemiassa opettajanaan Anita Välkki. Hän on tehnyt opintoja lisäksi Renata Scotton ja Jeffrey Goldbergin johdolla sekä Lied-opintoja Elisabeth Schwartzkopfin, Hartmut Höllin, Mitsuko Shirain ja Ilmo Rannan johdolla.
Juntunen on voittanut Timo Mustakallio –laulukilpailun, Lappeenrannan laulukilpailun ja Tampereen Oopperan Grand Prix –laulukilpailun sekä BBC Cardiff Singer of the World -kilpailun 2007. Vuonna 2006 hän vastaanotti Senaatti-kiinteistöjen Karita Mattila -palkinnon. Juntunen on levyttänyt mm. BIS Recordsille, Alballe ja Ondinelle.



KONSERTIN KOKOONPANO

I viulu:
Ion Buinovschi
Marja From
Salla Vanhanen
Kari Lilja
Hanna Raiskio

II viulu:
Stefan Kavén
Hokto Sorsa
Beata Sibielak
Sylvia Hurttia

Alttoviulu:
Kei Ito
Yuki Kodama
Timo Sirén

Sello:
Saija Jakovaara
Magdalena Büchert
Sakari Kivinen

Kontrabasso:
Eila Saikkonen
Tomi Pietikäinen

Huilu:
Lucia Hellerhoff
Jukka-Pekka Lehto

Oboe:
Saara Kemppi
Panu Sivonen

Klarinetti:
Jarmo Hyväkkö
Mika Kojo

Fagotti:
Alexei Dmitriev
Oliver Csik

Käyrätorvi:
Tuomas Ruskeepää
Pauliina Koskela

Trumpetti:
Tommi Kolunen
Jorma Nurminen

Patarummut:
Mads Büchert

Lyömäsoittimet:
Jyri Kurri
Péter Fodor

Harppu:
Mariam Junolainen

Katso konsertti YouTubessa torstaina 14.1. klo 19 alkaen.

Uuden vuoden juhlaa -verkkokäsiohjelma