Vesistötulvavaara ohi Porissa kuluneen talven osalta

Poriin kohdistuvan vesistötulvavaaran voidaan arvioida olevan ohi tämän talven osalta. Valmiustaso lasketaan perustasolle. Kokemäenjoen jäät ovat lähteneet tai sulaneet paikoilleen aiheuttamatta jääpadon vaaraa joessa. Pihlavanlahdella on vielä jonkin verran jääkantta jäljellä, mutta jää sulanee pois lähipäivien aikana. Pihlavalahden jäällä ei ole enää vaikutusta keskusta-alueen vesipintoihin. 

Kokemäenjoen virtaama on kasvanut tämän viikon aikana Pirkanmaalta tulevien sulamisvesien myötä. Kasvanut virtaama ei ole kuitenkaan aiheuttanut tulvavaaraa, koska joessa ei ole enää jääkantta. 


Vesistöalueen luonnontilaisten ja säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat hieman ajankohtaa keskimääräisiä tasoja korkeammalla. Järvissä on kuitenkin tilaa sulamisvesille, joten virtaamat Kokemäenjoessa saadaan ennusteiden mukaan pidettyä kohtuullisina, eikä virtaaman odoteta aiheuttavan tulvavaaraa. Meriveden tason ennustetaan pysyvän alhaalla, joka osaltaan vähentää tulvariskin vaaraa joen alavirralla. 


Viime syksy ja loppuvuosi oli tavanomainen sateiden osalta ja järvissä oli säännöstelytilavuutta jäädytysajoa varten. Tammikuussa kovempien pakkasten alettua sähköntarve oli kuitenkin niin suuri, että jäädytysajoa eli virtaaman laskemista pystyttiin tekemään vain öisin. Jääkantta saatiin muodostumaan, mutta joki jäi lähes auki Kalaholmasta Harjavallan voimalaitokselle asti. Kovien pakkasten jatkuessa hyydettä muodostui lisää ja jääkannen alle muodostunut jää pidätti jokivettä jonkin verran nostaen vesipintaa Lukkarinsannasta ylävirralle. 


– Jokeen saatiin jääkansi helmikuun aikana, mutta kansi ja sen alle muodostunut suppojää pidättivät yhä jokivettä ylävirralla virtaaman välillä noustessa. Tehostettua tarkkailua päätettiin jatkaa siihen asti, kunnes jäiden padottava vaikutus lakkaa tai jäät lähtevät, sanoo infrayksikön päällikkö Markku Koppelomäki.


Sunniemen alueella jokivesi nousi ajoittain lähelle alavampia maa-alueita. Sunniemen aluetta ei ole vielä suojattu padoilla, joten sen tulvaherkkyys on suurempi kuin padoilla suojelluilla alueilla.


– Viimeisten viiden vuoden aikana kolmena talvena on ollut tulvavaaratilanteita joko jäähyyteen tai suurien virtaamien johdosta. Padoilla suojellut alueet ovat kuitenkin säästyneet tulvilta paremmin ja ennakoivammin toteutetun säännöstelyn, patojen peruskorjauksien ja joen kunnossapitoruoppauksien ansiosta, toteaa suunnitteluinsinööri Taina Koivisto.


 

Kokemäenjoki