Kuuntele Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman teoksia

Kulttuuri- ja taide-elämysten kuunteleminen on lisännyt suosiotaan. Siitä kertoo esimerkiksi äänikirjojen ja podcastien kasvava suosio. Pian yleisöillä on mahdollisuus päästä kuuntelemaan taidenäyttelyä ja tilakokemusta Porin taidemuseosta - vaikkapa omalta kotisohvalta käsin. Kuvailutulkki Anu Aaltonen on kuvailutulkannut valikoiman teoksia Porin taidemuseon Tahto ja näkemys. Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma 50 vuotta -näyttelystä. Tulkkauksen konsulttina ja koekuuntelijana on toiminut kirjallisuudentutkija Jarkko Lauri, joka on itse näkövammainen.

Kuvailutulkki ei katso itseään vaan toista varten  

Kuvailutulkki kuvailee ja välittää sanallisesti visuaalisia ilmiöitä näkövammaisille. Kuvailutulkkaus palvelee myös näkeviä ja herättelee katsojaa näkemään asioita, mitä ei muuten huomaisi. Kuvailutulkkauksen sovellusalueet lisääntyvät jatkuvasti. Kuvailutulkatut elokuvat ovat esimerkiksi löytäneet uutta asiakaskuntaa amerikkalaisista rekkakuskeista, kertoo Anu Aaltonen. 

Kuvataidetta, tai mitä tahansa näköaistilla havaittavaa asiaa, ei voi koskaan kuvailutulkata tyhjentävästi. Taideteokset sisältävät kuitenkin myös sellaista tietoa, jonka voi pukea sanoiksi. Kuvailutulkin tehtävä on kertoa, mitä hän näkee ja toimia välittäjänä. Mikä vaikuttaa minuun, vaikuttaako se muihin, on yksi tulkkia haastava kysymys. Kuunteleminen vaatii harjaantumista, jotta oppii rakentamaan teoksen mielessään. “Ihan kuin olisin nähnyt tämän”, on paras palaute, jonka kuvailutulkki voi saada itselleen, sanoo Aaltonen.  
  

Kuvailutulkin tulee löytää taideteokseen oikea sanoittaminen 

Porin taidemuseon isossa näyttelyhallissa Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman teokset hehkuvat värejä. "Värit kiinnostavat ja ovat tärkeitä myös syntymäsokeille. Sokeillakin on lempivärejä. Värit synnyttävät myös kulttuurisia assosiaatioita ja merkityksiä”, kertoo Anu Aaltonen.  

"Kun teos on tullut johonkin kokoelmaan, siinä on jotain vaikuttavaa ja tärkeää. Tulkin tulee löytää taideteokseen oikea sanoittaminen. Tärkeää on tuoda esiin teoksen ‘juttu’ kadottamatta siitä jotakin. Teoksesta kerrotaan selkeästi, ilman omakohtaista tulkintaa”, kuvailee Anu Aaltonen.     

Anu Aaltosta Porin taidemuseon näyttelyssä viehätti henkilökohtaisesti erityisesti Mauno Hartmanin veistos Lintujen kuningaskunta (1967-72). “Teoksessa tuntuu käsityötaito, veisto ja hirrenkäyttö. Teos on hyväntuulinen ja lempeä, sen pinta on kaunis ja vahamainen. Hirret kantavat historiaa mukanaan. Teos on tehty ihmiseltä ihmiselle”, pohtii Aaltonen.     

  
Anu Aaltonen on tehnyt kulttuurin eri ilmiöihin keskittyvää kuvailutulkkausta vuodesta 2005 lähtien. Hän on kuvailutulkannut kuvataidetta, televisiosarjoja, elokuvia, teatteri- ja sirkusesityksiä. Hän myös ohjaa soveltavaa teatteria Näkövammaisten kulttuuripalvelun Näkövammaisteatterissa Iiriksessä. 

KUVA: Anu Aaltonen ja Mauno Hartmanin teos Lintujen kuningaskunta (1967-72), Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma, Porin taidemuseo.

Anu Aaltonen ja Mauno Hartmanin teos Lintujen kuningaskunta, Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma