Elämää kotirintamalla toisen maailmansodan aikana

Satakunnan Museon monivuotinen tutkimushanke huipentuu kahden viikon päästä, perjantaina 8.4.2022, kun toisen maailmansodan tapahtumia Porissa ja Satakunnassa esittelevät näyttelyt avautuvat Satakunnan Museossa ja Rosenlew-museossa.

Sota Porissa -näyttely kuvaa kotirintaman elämää sotavuosina. Poikkeusolojen ja pulan ohella kaupunkilaisten elämän täyttivät talkoo- ja työvelvollisuudet. Talvisodan aikana Poria ja sen lähiseutuja pommitettiin, mutta jatkosodassa siltä vältyttiin, koska kaupungissa toimi Saksan ilmavoimien huoltokenttä. Kenttää hallinnoivat saksalaiset asuivat ja elivät tavallisten porilaisten rinnalla useita vuosia, ja lopulta räjäyttivät lentokentän lähtiessään Porista sodan lopussa. Myöhemmin Suomen ja Saksan yhteistyö sodan aikana on koettu kiusallisena asiana, saksalaisten läsnäolo Porissa on unohdettu ja läheisistäkin suhteista kertovat muistot piilotettu.

Sodassa ja työssä -näyttelyssä toisen maailmansodan aikaa katsotaan satakuntalaisten tehtaiden ja työn näkökulmasta. ”Kaikki sotimaan tai töihin”, kuvailee Rosenlew-museon intendentti Leila Stenroos. ”Ihmisten suhde työntekoon muuttui väkisinkin, kun jokaisesta 15 - 65 -vuotiaasta tuli lailla työhön velvoitettu. Tehtaitten tuotantoa muokattiin sodan vaatimusten mukaan. Sotatarvikkeista, kuten esimerkiksi kranaateista tuli ensisijaisia tuotteita. Raaka-ainepula pakotti kekseliäisyyteen lähes kaikilla tuotannonaloilla.”

Museon työ aiheen parissa on koettu tärkeäksi. Keväällä avattavilla näyttelyillä halutaan tuoda yleisön ulottuville paitsi tutkimusten tuloksia, myös samaistuttavia näkökulmia kotirintamaan. Sota Porissa -näyttelyn kertojina toimivat kaksi todellisiin henkilöihin pohjautuvaa hahmoa, teini-ikäinen Irja Ahesmaa ja väestönsuojelupäällikkö Kurt Karlsson, jotka sodan silminnäkijöinä kokevat sota-ajan vaikutukset omasta näkökulmastaan. Sota ja työ -näyttelyssä ääneen pääsee sota-aikana tehdastyötä tekevä nainen. Museolle näyttelyt ovat uudenlainen kokeilu: perinteiseen museonäyttelyyn on yhdistetty kiinteästi draamallisia elementtejä, jotka yhdistävät kahden museokohteen näyttelyt toisiinsa kokonaisuudeksi.

Huolimatta Porin lentokentän merkittävästä sodanaikaisesta roolista siihen liittynyt akateeminen tutkimus on ollut vähäistä. Viime vuosina arkeologi Teemu Väisänen on yhteistyössä museon kanssa tutkinut lentokentän aluetta arkeologisin menetelmin. Alueella on järjestetty yleisö- ja koululaiskaivauksia sekä opastuksia, ja museo on kerännyt aiheeseen liittyvää aineistoa ja muistitietoa. Vaikeat ja vaietutkin muistot saksalaisista ja sota-ajan tapahtumista elävät edelleen sota-ajan porilaisten lasten muistoissa, vaikka dokumentoitua tietoa niistä on ollut tähän asti vain vähän.

”Porin lentokentällä oli sota-aikaan valtava merkitys”, kertoo Teemu Väisänen, ”lentokenttä toimi Pohjois-Norjassa ja Suomessa toimineiden Saksan ilmavoimien yksiköiden ensisijaisena huoltokenttänä. Saksalaiset satsasivat lentokenttään rahallisesti ja sen rakennuskanta sekä infrastruktuuri moninkertaistuivat parin vuoden aikana. Porissa oli parhaimmillaan jopa 3000 saksalaista sotilasta, joiden läsnäolo ei jäänyt paikallisilta huomaamatta myöskään kaupungilla kulkiessa. Saksalaisten ja porilaisten välille muodostuikin niin ystävyyssuhteita, romansseja kuin nyrkkitappeluitakin”.

--

Ukrainan sodan myötä sotaa käsittelevistä näyttelyistä on tullut järkyttävällä tavalla ajankohtaisia.

”Toivomme, että näyttelyt voisivat omalta osaltaan auttaa ihmisiä käsittelemään vaikeaa maailmantilannetta”, pohtii museonjohtaja Johanna Jakomaa. Jakomaa on käsitellyt aihetta myös Satakunnan Museon blogissa, lue täältä 

Näyttelyiden lisäksi järjestämme muun muassa Sodan merkkejä kotirintamalla –luentosarjan, opastuksia näyttelyissä ja Porin metsän sodanajan kohteilla sekä Sotahistorialliset muistin paikat –muisteluillan, lue lisää

Sota Porissa 8.4.2022-26.2.2023, Satakunnan Museo
Sodassa ja työssä 8.4.2022-7.5.2023, Rosenlew-museo

Katso näyttelyn esittelyvideo

nainen pakkaa ammuksia