Elämää kotintamalla toisen maailmansodan aikana

Perjantaina 8.4. avautuu kaksi toisen maailmansodan aikaan pohjautuvaa näyttelyä: Sota Porissa Satakunnan Museossa ja Sodassa ja työssä Rosenlew-museossa.

Näyttelyiden avautuessa huipentuu myös museossamme tehty monivuotinen tutkimustyö. Satakunnan Museon Sota Porissa -näyttely kuvaa kotirintaman elämää sotavuosina. Rosenlew-museon Sodassa ja työssä -näyttelyssä käsitellään toisen maailmansodan vaikutuksia Satakunnan alueen teollisuuteen ja työhön. 

Näyttelyillä haluamme tuoda yleisön ulottuville paitsi tutkimusten tuloksia, myös samaistuttavia näkökulmia kotirintamaan. Museolle näyttelyt ovat uudenlainen kokeilu: perinteiseen museonäyttelyyn on yhdistetty kiinteästi draamallisia elementtejä, jotka yhdistävät kahden museokohteen näyttelyt toisiinsa kokonaisuudeksi.

Sota Porissa -näyttelyn kertojina toimivat kaksi todellisiin henkilöihin pohjautuvaa hahmoa, teini-ikäinen Irja Ahesmaa ja väestönsuojelupäällikkö Kurt Karlsson, jotka sodan silminnäkijöinä kokevat sota-ajan vaikutukset omasta näkökulmastaan.

Kurt Karlsson toimi Porin väestönsuojelupäällikkönä talvisodan aikana, vuosina 1941-1942 hän oli Satakunnan sotilasläänin ilmansuojelutoimiston päällikkö ja vuosina 1942-1943 hän toimi Helsingissä kotijoukkojen ilmansuojelupäällikön teknisenä apulaisena. Sota-aikana Karlssonilla oli valokuvaamiseen tarvittava lääninhallituksen erityislupa ja hän on lahjoittanut Satakunnan Museolle osan valokuvista. Tätä ainutlaatuista kuva-aineistoa on nähtävillä Sota Porissa –näyttelyssä ja siihen voi tutustua Finna.fi-palvelussa.

Teini-ikäinen Irja kokee sodan eri tavalla. Hän elää nuoruuttaan poikkeusoloissa, mukautuu katkonaiseen koulunkäyntiin ja hoitaa työvelvollisuutensa, mutta ehtii silti käymään elokuvissa ja jopa tanssimaan, vaikka se sota-aikana onkin ankarasti kiellettyä. Näyttelyssä on hyödynnetty Irja Ahesmaan sota-aikana kirjoittamia päiväkirjoja ja kävijät voivat lukea myös lukea päiväkirjoista lainattuja sitaatteja. Kirjoituksista saa värikkään kuvan sota-ajan kotirintaman ja nuoren naisen elämästä, joka oli täynnä niin myllerrystä kuin tylsyyttäkin.

Sodassa ja työssä -näyttelyssä ääneen pääsee Porin konepajalla työtä tekevä nainen, joka ei arkensa keskellä juurikaan huolehdi sodasta, vaan enemmänkin päivittäisestä pärjäämisestään ammusvaraston työmaalla. ”Elman” puhe perustuu museon arkistossa säilyneisiin 1970-luvulla tehtyihin sota-aikaisten Porin konepajalaisten haastatteluihin. Tarina on varsin tyypillinen. Hän on saanut työpaikan menemällä aamulla tehtaan portille, ja tullut joukosta valituksi. Elämää helpottavat palkka, jonka saa kahden viikon välein, sekä se, että työtä saa tehdä uudehkossa, lämpimässä tehdassalissa. Elman asenne säilyy myönteisenä, vaikka maalaustyön jäljiltä hän iltaisin niistääkin maalinsekaista punaa.

____

Vaikka näyttelyitä on valmisteltu pandemia-ajan poikkeusoloissa, emme aloittaessamme monta vuotta sitten voineet aavistaa, kuinka yllättävän ja järkyttävän ajankohtaisia näyttelyistämme tulee. Ukrainan sota on saanut miettimään entistä enemmän museon roolia vaikeiden aiheiden käsittelyssä. Museo astuu näiden näyttelyiden muodossa nyt osaksi ajankohtaista keskustelua, ja toivon mukaan tuo osaltaan esiin tositarinaa siitä, miten sodasta voi selvitä. Sotaa voi, ja pitää, aiheen ankaruudesta huolimatta käsitellä.

Kuva: Irja Ahesmaa Porin vesitornin äärellä

nuori nainen seisoo Porin vesitornin edessä