Porin keskustan elinvoiman lasku hidastunut – torinlaidan liike-elämä nousussa

Vuosittaiset keskustojen elinvoimalaskennan tulokset on julkaistu tänään. Porin elinvoiman lasku on hidastunut viime vuoteen verrattuna. Keskustan liiketiloista tyhjinä on noin 15 %.

Elinvoimalaskenta pohjautuu Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n käyttämään menetelmään. Sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tunnusluvuista näkyy muun muassa liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden osuus sekä tyhjien liiketilojen osuus.  

Tyhjien liiketilojen määrän kansallinen keskiarvo oli 11,5 %. Porin keskustassa on 649 liiketilaa, joista tyhjillään on 15 % eli hieman maan keskiarvoa enemmän. Vaikka tyhjien liiketilojen määrä on kasvanut noin prosentin vuodesta 2021, ilmassa on myös positiivista kehitystä.

- Torinlaidan liike-elämä osoittaa tällä hetkellä positiivista kasvua. Vielä hetki sitten torin laidalla oli runsaasti tyhjiä liiketiloja, mutta nyt niitä on enää kaksi. Erityisesti se, että pitkään tyhjillä olleisiin tiloihin on tullut isoa toimintaa, kuten päivittäistavarakauppa Sale, on rohkaisevaa, sanoo Porin kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtaja Mari Antikainen.

Kolmen vuoden vertailujaksolla Porin elinvoimaluvun lasku oli valtakunnallisesti keskiarvoa pienempää: vuosien 2019-2021 aikana maan kaupunkikeskustoissa keskimääräinen elinvoimaluvun muutos on ollut -4,01 %, mutta Porissa se on -1,9 %.

Porin keskustassa on myös maan viidenneksi korkein kaupallinen tiiviys -luku. Luku esittää, miten paljon 100 x 100 metrin alueella on liiketoimintaa. Poria korkeammat luvut ovat suurilla kaupungeilla ja keskittymillä Helsingillä, Tampereella, Turulla ja Espoon Tapiolalla. Tämä osoittaa sen, että Porin keskustassa kaikki on kävelymatkan etäisyydellä.

- Kävelyetäisyydeltä löytyy jatkossa toivottavasti entistä enemmän vielä erilaisia tapahtumia, luovaa tyhjien tilojen käyttöä sekä tietenkin kukoistavaa liike-elämää kauppojen ja ravintoloiden osalta. Keskustan kehittämiseksi tehdään jatkuvaa työtä, Antikainen korostaa.

 

tilastokuva tutkimuksen kaupungeista
Elinvoimaluvun keskimääräiset vuosimuutokset 2019-2022.

Elinvoimaluvun viimeisin vuosimuutos jaksolla 2021−2022 oli tutkittujen kaupunkien keskiarvon osalta -2,6 %. Syynä keskustojen elinvoiman laskuun ovat mm. kaupan rakennemuutos ja verkkoasioinnin kasvu. Kauppatarjonta keskustojen ulkopuolella on vähentänyt keskusta-asiointia. Etätyön lisääntyminen ja kansainvälisten matkailijoiden väheneminen on heijastunut keskustoihin.

EKK on julkistanut valtakunnallisia elinvoimatietoja vuodesta 2015 asti. Tiedot perustuvat 37 kaupungin vuosittaiseen elinvoimalaskentaan. 

kartta porin keskustasta
Mustalla rajauksella liiketilojen laskenta-alue Porin keskustassa ja punaisella kuumiksi kortteleiksi määritelty alue. ​​​​

 

Muraali Antinkadulla