Tulosta

A A

pori.fi / Kaupunginkirjasto / Toimipaikat / Ahlaisten kirjasto / Ahlaisten kirjaston historiikki

Ahlaisten kirjaston historiikki

Ahlaisten kirjasto 1850-2000

Yleisten kirjastojen eli kansankirjastojen perustamiseen Suomessa johtaa kolme tietä. Vanhin tie lähtee lukuseurojen kirjastoista. Suomen ensimmäinen lukuseuran kirjasto perustettiin 1794 Vaasaan.

Toinen tie lähtee Anjalasta, jonne vapaaherra Wrede perusti 1803 Regina-koulun ja sen yhteyteen kirjaston.

Kolmannen tien alku ajoittuu 1820-luvulle. Kansankirjastojen perustaminen liittyy kansallisuusaatteeseen ja kansanvalistusaatteeseen. 1840-luvulla alkoi ilmestyä runsaammin muutakin kuin uskonnollista suomenkielistä kirjallisuutta. Samoihin aikoihin ryhdyttiin puuhaamaan pitäjänkirjastojen perustamista.

Ensimmäiset kansankirjastot perustettiin sattumanvaraisesti eri puolille maata, perustajina kansankirjastoaatteen omaksunut oppinut henkilö. Ensimmäisiä kansankirjastoja olivat Pohjan (1837), Hammarlandin (1841) ja Liperin (1845) kirjastot.

Kansankirjastoaate levisi nopeasti ja vuonna 1861 Suomessa oli jo 100 kansankirjastoa. Ahlaisten kirjasto on ensimmäisten joukossa.

Ahlaisten kirjasto perustettiin marraskuussa 1850. Perustajana oli ylioppilas Edvin Avellan, joka myöhemmin tunnettiin omassa maakunnassa ja koko maassa merkittävänä valtiopäivämiehenä sekä talouselämän ja kansallisuusasian edistäjänä. Kirjaston toiminta pantiin alkuun lahjoitusvaroilla, päälahjoittajana olivat perustaja sekä hänen isänsä G.A. Avellan Kellahden Säterin kartanosta. Kirjastossa oli aluksi 217 nidettä, joista 144 lahjoitettua ja 73 ostettua.

Kirjaston ensimmäisenä sijoituspaikkana oli kirkon sakaristo.

Ensimmäinen kirjastonhoitaja oli lukkari Vilhelm Ekman, joka kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Seuraavina kirjastonhoitajina mainitaan lukkarit F.O. Jernberg sekä S.E. Jernberg. Kirjastonhoitajan vuosipalkka oli 10 kappaa rukiita ja yksi rupla rahaa.

Marraskuusta 1850 vuoden loppuun tehtiin 124 lainausta ja vuonna 1851 1.921 lainausta. Kirjaston ensimmäiset säännöt ovat tallella ja osoittavat perustajien valveutunutta käsitystä kirjastoasiassa. Lainaus oli maksutonta.

1870-75 kirjasto siirrettiin "Herrgård Fredrik Holmberg" -nimiseen taloon. Vuonna 1872 kunta alkoi avustaa kirjastoa viinaverovaroilla. Nämä avustukset eivät kuitenkaan olleet säännöllisiä.

Vuonna 1897 kirjasto siirrettiin Ylikylän kouluun. Kirjaston ylläpitoon saatiin koiraverorahat. Kirjasto oli avoinna kerran viikossa 2-3 tuntia. Lainaajia oli 42 ja lainauksia 1084. Lainauksista perittiin 50 pennin maksu. Kirjastonhoitajana toimi vuosikymmeniä opettaja Jonsson.

Kirjastolle tarkoitetut koiraverotulot eivät riittäneet kirjaston kehittämiseen. Kirjaston johtokunta anoi kahtenakin vuonna kuntakokoukselta lisärahoitusta, mutta turhaan. Kuntakokouksen päätös saikin kirjastojen kannattajat lausumaan, että Ahlaisissa kansanvalistus liitetään koirien lisääntymiseen.

1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat kirjaston kannalta huonoa aikaa. Kirjasto oli unohtunut ja lähes hoidotta Ylikylän koululla vuoteen 1922, josta se siirrettiin kunnantalolle vuonna 1930. Kirjasto järjestettiin uudelleen, huonokuntoiset poistettiin ja 550 nidettä hyväksyttiin.

Kirjasto toimi kunnantalon puutteellisissa tiloissa vuoteen 1949, jolloin se sai oman talon. Kirjastossa oli vuonna 1950 1.512 nidettä ja lainauksia tehtiin 1.301.

Vuoden 1962 kirjastolain vaikutuksesta kirjastot kehittyivät voimakkaasti. Maalaiskunnat saivat korkeamman valtionavustukset kuin kaupungit. Valtionavun saamiselle asetettiin myös useita laatua parantavia ehtoja. Vuonna 1969 Ahlaisten kirjastossa oli 5.160 kirjaa. Lainauksia tehtiin 8.412. Kirjasto oli avoinna 9 tuntia viikossa.

Ahlainen liitettiin Poriin 1.1.1972 ja Ahlaisten kunnankirjastosta tuli Porin sivukirjasto. Ahlaisten sivukylien kirjastopalvelut on sen jälkeen hoidettu kirjastoautolla.

Nykyisiin tiloihin entisen Alakylän kouluun Ahlaisten kirjasto siirtyi 1985. 1990-luvun lopussa Ahlaisten kirjastoon saatiin atk-pohjainen lainaustenvalvonta ja internet-yhteydet. Kirjaston kokoelma on tällä hetkellä n. 10.000 nidettä ja lainauksia tehdään n. 10.000 vuodessa. Kirjasto on avoinna 9 tuntia viikossa. Kirjastonhoitajana toimii tp. kirjastovirkailija Satu Järvi.