Karjarannan viheralueet

Porin Karjarannan asuinalue

Suomen asuntomessut järjestettiin vuonna 2018 Porin Karjarannan kaupunginosassa. Entiselle teollisuusalueelle perustettu uudentyyppinen pientalo-alue toi asuntomessuvieraille uudenlaisen miljöön ja kaupunkitilan tutustuttavaksi.

Karjarannan uusi asuinalue muodostaa monipuolisen Porin teollista historiaa ja jokivarren karjanlaidunnusta henkivän kokonaisuuden. Alueen puistot, katualueet ja Kokemäenjokivarren rantabulevardi muodostavat kompaktin kaupunkiluonto- ja pientaloalueen noin kahden kilometrin päähän ydinkeskustasta. Alueen maisemaa hallitsevat jokiympäristö ja vanha olemassa oleva teollisuusmiljöö. Teollisuusperintö ja säilytetty, asuintiloiksi muutettu vanha toimistorakennus otettiin huomioon moninaisesti viheralueiden suunnittelussa. Viheralueiden materiaaleissa jäljitellään alueen teollista historiaa hyödyntäen corten-metallielementtejä, massiivisia graniittikiviä sekä ulkoasultaan ja väriltään patinoituja betonikiviä.

Kokemäenjokivarren rantabulevardi

Kuva: Katja Tuomala

Taide osaksi hyvää arkea

Julkinen taide haluttiin osaksi alueen identiteettiä. Taiteen edistämiskeskuksen Prosentti rakennuskustannuksista -rahoituksen avulla järjestettiin satakuntalaistaiteilijoille suunnattu taidekilpailu vuonna 2015. Kilpailun voittaneen kuvataiteilija Mirja Vallinojan Aurinkolähde-teos sijaitsee keskeisellä paikalla rantabulevardilla Niittäjänsillan viereisellä aukiolla. Porin yliopistokeskuksen Turun yliopiston maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelijat osallistuivat alueen historiaa käsittelevällä kurssilla muisti- ja historiatietojen keräämiseen sekä ympäristötaideteoksen suunnittelukilpailuun. Alueen rantabulevardin portaisiin ja pop-up puistoon sekä pumppuaseman alueelle toteutettiin corten-teräksestä tehtyjä maisemantutkimusopiskelija Anna Mulon lehmäaiheisia taideseinäkkeitä ja -sermejä.

Lehmäaiheinen taideseinä Karjarannassa

Kuva: Katja Tuomala

Repolanrannassa noudatettiin kestävän ympäristörakentamisen periaatteita

Kaavan mukaisesti rantabulevardiksi toteutetussa Repolanrannassa suunnittelun lähtökohtina olivat tulvasuojelu, jokinäkymä ja luonnonmukainen kasvillisuus sekä kestävä ympäristörakentaminen. Vanhalta maankaatopaikalta löydetyt massiivigraniittikivet sommiteltiin näyttäviksi istuskeluportaiksi jokirantaan ja ryhdittämään maisemaa rantapolulla. Jokirannasta rakennettiin tulvasuojelun vuoksi kaksitasoinen penger, josta alimmalla tasolla toimii penkereen huoltotie ja reitti venelaitureille. Ylimmällä tasolla sijaitsee rannan oleskelualueet ja rantakäytävä.

Repolanrantaan perustettiin myös porilaiselle huippu-urheilijalle Leo-Pekka Tähdelle nimikkoaukio. Tähdenaukioksi nimetylle kierrätetyillä kierrätysgraniittikivillä päällystetylle aukiolle muotoiltiin kiveyskuvioksi kelausradat eri graniittilajeja hyödyntäen. Lisäksi aukion istuskelumuuriin kiinnitettiin Leo-Pekka Tähden profiililla varustettu infokyltti. Aukion vallitsevana kasvilajina on punasävyinen isotähtiputki Astrantia major ´Abbey Road´.

Rantaan muotoiltiin myös hulevesiä imeyttävät painanteet ylivuotokaivoin. Painanteita maisemoivat ja kehystävät runsaslajiset, pölyttäjiä houkuttelevat värikkäät istutusalueet. Ranta-alueen itäpäädyssä katseen vangitsee runsaiden istutusten lomasta iloisin värein toteutettu Lauantai-ilta –muraali, joka on katutaiteilija Essi Ruuskasen käsialaa.

Asuntomessualueen rantabulevardi

Kuva: Katja Tuomala

Katualueista esimerkillinen hulevesien käsittelyalue

Karjarannan asuinalueen katualueille perustettiin Porille uudentyyppisiä hulevesien kasvillisuuspainoitteisia imeytyspainanteita pilottikohteiksi. Rakenteissa hyödynnettiin lisäksi kivikorielementtejä sekä sorapintauksia ylivuotokaivoineen sekä varmistavin tuplaputkin. Painanteiden lisäksi kokoojakadun pysäköintitaskut toteutettiin vettä imeyttävin nurmikiveyksin. Kokoojakadun liikenteen jakajina toimivissa viheralueissa testattiin perinteisen nurmikkoratkaisun sijasta monilajista ja dynaamista istutustapaa henkivää perennaistutusta. Tavoitteena oli vähentää jatkuvaa ja viikottaista käsityön määrää nurmikon leikkuun osalta. Kasvillisuus on lähtenyt kuivista kasvukausista huolimatta hyvin kasvuun ja esteettisyytensä lisäksi pitää yllä luonnon monimuotoisuutta. Istutusalueiden annetaan kehittyä luontaisesti ja vain suurimpia rikkakasviesiintymiä pidetään aisoissa.

Porin kaupungin uudessa hulevesiohjelmassa vesi ei valu enää vain putkiin -tiedote (julkaistu 1.7.2020)

Asuntomessualueen kokoojakatu

Kuva: Katja Tuomala

Pajapuiston maisemailluusio

Pajapuistoon, asuinrakennukseksi muutetun vanhan toimistorakennuksen ympärille, toteutettiin kasvillisuudeltaan monipuolinen ja maaston muodoiltaan vaihteleva kokonaisuus. Kaupungin vilkkaimmin liikennöidystä Karjarannantiestä kantautuvaa melua häivytettiin kivikorein pengerretyillä kumpareilla, jotka maisemoitiin perennaistutuksilla. Pengerrykset luovat puistoon maisemailluusiota, jossa näkymä on erilainen riippuen tarkastelusuunnasta. Karjarannantieltä näkymä on hyvin urbaania ja vahvaa kaupunkimaisemaa. Repolankadun suunnasta niittymäisen monilajiset istutusalueet pehmentävät näkymää teollisuusalueelle ja vilkkaasti liikennöidylle tiealueelle. Istutuksissa korostuvat runsaasti kukkivat ja nopeasti kasvavat perennalajit, herkkyyttä tuovat koristeheinät, pölyttäjiä houkuttelevat kukkivat kasvit sekä talventörröttäjät.

Pajapuiston leikkialueesta tavoiteltiin mielikuvitusta ja luovuutta tukevaa leikkipaikkaa. Toteutuksessa hyödynnettiin Porin kaupungin oman puuverstaan vahvaa osaamista. Valmiina leikkivälineinä hankittiin vain karuselli, pesäkeinu, jousieläin sekä liukumäki. Muut elementit toteutettiin kaupungin oman suunnittelu- ja rakentamistyön ammattitaidolla. Leikkialueen teemaksi haettiin messujen yhden pääteeman mukaisesti lähiruoka. Leikin lomassa opitaan ruuantuotannon eri vaiheet tuotannosta kaupan tai ravintolan kautta ruokapöytään. Liukumäen seutu jokineen ja laitureineen toimii mielikuvituksellisesti maaseutuna ja pöytäkaruselli ruokapöytänä. Löytyypä leikkipaikalta lehmiä, traktori sekä pieni mehiläinen, joiden valmistamat tuotteet voidaan nykyarkkitehtuuria ilmentävän leikkikaupan tai –ravintolan kautta viedä ruokapöytään. Leikin tuoksinnassa suuhunsa voi napata marjan tilanjakajana toimivasta mustaherukkapensaasta tai varjoa aikanaan luovasta marjapihlajasta.

Leikkipaikan läheisyyteen toteutettiin paljon pidetty ja omaehtoisiin tapahtumiin käyttöön otettu oleskelualue hieman vanhemmille alueen käyttäjille. Oleskelualueen kalusteiksi hyödynnettiin kestävyysteeman mukaisesti vanhoja kaapelikeloja, jotka sopivat mainiosti alueen historiaan.

Karjarannan Pajapuiston leikkialue

Kuva: Katja Tuomala

Pop up

Kaikessa alueen viherrakentamisessa pyrittiin hyödyntämään alueen massatasapainoa ja ylijäämämaita hyödynnettiin viheralueiden maastonmuotoilussa. Ylijäämämaita hyödynnettiin myös Pop up -puiston suunnittelussa. Puiston perustaminen lähti tarpeesta, jossa tyhjä rivitalotontti messualueella oli maisemoitava kokonaisuuteen kuuluvaksi kyseisen tapahtuman ajaksi. Ideaa puistoon lähdettiin hakemaan alueen historiasta yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa. Karjaranta on aikanaan ollut lehmien laidunmaata ja myös teurastamo. Pop up -puistoon toteutettiin corten-teräksestä tehtyjä ja yhdessä maisemantutkimusopiskelija Anna Mulon kanssa suunniteltuja lehmähahmoja kumpareiselle laitumelle. Puisto oli nähtävillä asuntomessujen ajan ja se purettiin kyseisen asuintontin mentyä kaupaksi.

Vaikka Pop up –puistosta jouduttiin luopumaan, säilyi tämän vierelle kaavoitettu ja ohikulkupuistona toimiva Koepuisto. Koepuistosta kulkijat voivat napata eväshedelmän jos toisenkin sinne istutetusta monilajisesta ja tilaa jakavasta omenatarhasta puiden varttuessa.

Perhonen kukkaistutuksissa

Kuva: Katja Tuomala

Lähiluontoa ja -ruokaa

Asuntomessujen oheiskohteeksi joen vastarannalle Hevosluotoon perustettiin ruokateemaan mukaisesti Suomen ensimmäinen Ruokapuisto, jonne istutettiin vahvoja puuvartisia hyötykasveja, kuten marjapensaita, hedelmäpuita ja suuria ruohovartisia hyötykasveja raparperista lipstikkaan. Ja löytyy puistosta muutama erikoisuuskin: Porin oma päärynäpuulajike ja Siperian teehen tarvittavaa vuorenkilpeä.

Ruokapuisto on pieni pala vuonna 2002 perustettua Porin kansallista kaupunkipuistoa, joka punoo yhteen kaupunkielämän, -kulttuurin ja luonnon parhaita paloja. Kaupunkipuistoissa on tarjolla muun muassa arkkitehtuuria, historiaa, puistokulttuuria ja taidetta. Arjen ympäristön lisäksi kaupunkipuistosta löytyy erinomaiset mahdollisuudet liikkumiseen, ulkoiluun, tapahtumien järjestämiseen ja oleiluun. Karjarannan asuinalueen Niittäjänsilta kytkee asuinalueen luontevasti osaksi laajempaa virkistysaluetta ja Porin kansallista kaupunkipuistoa. 

Hevosluodon ruokapuisto

Kuva: Katja Tuomala

Messualueen kasvutarina – Asuntomessut Porissa 2018