Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Ajanvaraus

Ajanvaraus ma klo 13.00-14.00 ja ti-pe klo 8.00-9.00  p. 044 701 6285
sekä ajanvaraus, ohjaus ja neuvonta lastenvalvojien puhelinnumerot ma ja to klo 9.00-10.30

Varotoimet koronavirustartunnan ehkäisemiseksi: Älä tule vastaanotolle jos sinulla on kuumetta, yskää ja/tai ylähengitystieinfektion oireita tai olet saapunut ulkomaanmatkalta alle 14vrk sisällä. Ilmoita esteestä lastenvalvojallesi.

Miten lapsen tapaamisoikeus ja vuoroasuminen järjestetään poikkeusoloissa? Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tätä oikeutta on vaalittava myös poikkeusoloissa. Ohjeita vanhemmille THL:n sivuilla.

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Vanhemman velvollisuus on selvittää lapsensa mielipide kun sovitaan lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisesta lastenvalvojan luona. Vanhempien tulee esittää lapsen näkemykset lastenvalvojalle vanhempien tapaamisella. Lastenvalvoja voi myös keskustella lapsen kanssa henkilökohtaisesti. Sopimuksiin kirjataan lapsen mielipide.

LAPSEN HUOLTO

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Huoltaja päättää lapsen asuinpaikasta, kansalaisuudesta, kasvatuksesta, päivähoidosta, koulusta, lapsen etu- ja sukunimestä, uskonnosta, passiasioista, terveyden- ja sairaanhoidosta, äidinkielestä ja harrastuksista. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta.

Lapsen huollosta voidaan sopia seuraavaa:

  • yhteisesti molemmille vanhemmille riippumatta siitä ovatko he avioliitossa keskenään, asuvatko yhdessä vai erikseen
  • yksin toiselle vanhemmalle
  • tietojensaantioikeudesta vanhemmalle tai muulle henkilölle joka ei ole lapsen huoltaja
  • oheishuolto muulle henkilölle kuin vanhemmalle
  • tehtävänjakohuolto eli yhteishuollon jakaminen

LAPSEN ASUMINEN JA TAPAAMISOIKEUS

Vanhempien on hyvä pohtia ennen lastenvalvojan tapaamista, kumman vanhemman luona lapsi asuu ja kuinka lapsi tapaa ja pitää yhteyttä toiseen vanhempaansa. Lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valinta ja vastuu päätöksestä on vanhemmilla. Lapsen kannalta huomioitavia asioita ovat muiden muassa:

  • miten lapsen hoitaminen, ruokailu ja vaatehuolto sujuvat
  • kuinka paljon vanhemmalla on aikaa lapselle
  • miten päivähoito ja koulu järjestyvät parhaiten
  • miten lapsi säilyttää tärkeät ihmissuhteensa (toisen vanhemman tapaaminen, sukulaiset, ystävät)

Lapselle on tärkeää, että hänellä on tietoa ja tunne siitä, mihin hän kuuluu. Avoin keskustelu asiasta ja yhteydenpidon säilyminen kummankin vanhemman kanssa lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta erossa.

Vuoroasuminen

Vanhemmat voivat sopia myös lapsen vuoroasumisesta. Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta joustavuutta ja hyvää keskinäistä yhteistyökykyä. Lapsen ikä ja persoonallisuus on otettava huomioon silloin, kun vanhemmat suunnittelevat vuoroasumista.

Lapsella voi olla kahdesta kodista huolimatta vain yksi virallinen asuinpaikka, jonka mukaan määräytyvät tietyt palvelut, kuten koulu ja terveydenhuolto. Vuoroasumisesta sovittaessa on käytettävä erityisesti harkintaa silloin kun vanhemmat asuvat kaukana toisistaan tai kun lapsi on päiväkoti-ikäinen. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen kirjataan, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.

Velvollisuus ilmoittaa aiotusta muutosta

Lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Sama koskee lapsen oheishuoltajan velvollisuutta ilmoittaa muutostaan vanhemmille sekä vanhempien velvollisuutta ilmoittaa muutosta oheishuoltajalle.

Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja jos mahdollista kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.

Lapsen tapaamisoikeus

Tapaamisoikeudesta on mahdollista sopia suullisesti tai kirjallisesti lastenvalvojalla.  Sopimuksessa voidaan määritellä tapaamisten ajankohdat niin arki- ja viikonlopputapaamisia kuin loma-aikoja ja juhlapyhiä koskien. Tapaamisoikeudesta sovittaessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin ohella lomien ja juhlapyhien vietosta. Tapaamissopimuksessa voidaan sopia tapaamisten lisäksi muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta ja myös tapaamismatkakulujen jakamisesta. Lapsen tapaamissopimus voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi, aina täysi-ikäisyyteen saakka.

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen vanhempien on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

Valvotut- ja tuetut tapaamiset

Vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin voi määrätä, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina. Voidaan myös sopia, että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti. Sopimus voidaan vahvistaa tai tuomioistuin voi asiasta päättää, jos tuki tai valvonta on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä. Tuettuina tai valvottuina tapaamiset voidaan järjestää, kun tapaajavanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana tai on kulunut pitkä aika lapsen ja tapaajavanhemman viime tapaamisesta.

Valvottuja ja tuettuja tapaamisia järjestetään Porin perusturvan tapaamispaikassa, Viilanhakkaajankatu 7, 28130 Pori.

Saariola Tiina, tapaamispaikan sosiaaliohjaaja, puh. 044 701 8550

Erimielisyys lapsen asioista sovittaessa

Vanhemmat, jotka eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsensa huollosta, asumisesta tai tapaamisista voivat hakeutua eron jälkeiseen perheasioidensovitteluun tai hakea sovittelua käräjäoikeudesta.

Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelun sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari ja häntä avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija (yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä). Sovittelun tavoitteena on saada kestävä sopimus vanhempien välille.

Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsensa huoltajuuteen, asumiseen tai tapaamiseen liittyvää asiaa, he voivat viedä asian käräjäoikeuden päätettäväksi. Käräjäoikeus pyytää selvityksen vanhempien ja lasten tilanteesta perheasioiden yksiköstä.

Yhteystiedot

Neuvontaa, ohjausta ja konsultointia voit saada soittamalla suoraan työntekijöille.

Aalto Ritva, lastenvalvoja, (vain torstaisin) puh. 044 701 6185

Lari Haanpää, lastenvalvoja, puh. 044 701 6118

Laura Leppämäki, lastenvalvoja, puh. 044 701 9771

Marika Nevala, lastenvalvoja, puh. 044 701 9772

Postiosoite

Lastenvalvojat
Perheoikeudelliset palvelut
PL 56
28101 Pori