Huostaanotto ja sijaishuolto

Huostaanotto

Huostaanotto tehdään mikäli

1. puutteet lapsen huolenpidossa ja muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä
2. lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon
3. avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai riittäviä
4. sijoituksen arvioidaan olevan lapsen edun mukainen

Huostaanotto on aina viimesijainen keino turvata lapsen hyvinvointi. Huostaanottoa valmistellaan pääsääntöisesti yhdessä perheen kanssa pitkän aikaa. Lasta ja hänen vanhempiaan ja muita lapsesta välittömästi huolta pitäneitä henkilöitä kuullaan ja huostaanoton perusteluja varten pyydetään selvityksiä eri yhteistyötahoilta. Lapsen lähiverkosto kartoitetaan mahdollisen sijaishuoltopaikan löytämiseksi.

Mikäli huoltajat ja 12-vuotias lapsi hyväksyvät huostaanoton, tekee päätöksen johtava viranhaltija ja mikäli he vastustavat huostaanottoa, tekee johtava viranhaltija hakemuksen huostaanotosta hallinto-oikeudelle.

Huostaan otettu lapsi tai nuori muuttaa asumaan joko sijaisperheeseen, perhekotiin tai lastensuojelulaitokseen.

Sijaishuolto

Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää joko perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Sijaishuollossa lapselle laaditaan asiakassuunnitelma, johon kirjataan mm. sijaishuollon tavoitteet, lapsen tarvitsemat tukitoimet ja palvelut sekä yhteydenpito lapselle läheisiin henkilöihin. Asiakassuunnitelmaa täydennetään lastensuojelulaitoksissa tarvittaessa hoito- ja kasvatussuunnitelmalla.

Lapsen huolto säilyy sijoituksen aikana hänen huoltajillaan. Kun lapsi on otettu huostaan tai sijoitettu kiireellisesti, on sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä oikeus päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta, opetuksesta ja terveydenhuollosta.

Sijaishuollon aikana lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja muihin läheisiin. Lapselle on sijaishuollon aikana turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet.

Laitoshuoltona järjestetyssä sijaishuollossa lapseen voidaan kohdistaa rajoitustoimenpiteitä siinä määrin kuin ne huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi, lapsen oman tai toisen henkilön turvallisuuden suojaamiseksi ovat välttämättömiä. Rajoitustoimenpiteitä ovat yhteydenpidon rajoittaminen, aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus, omaisuuden ja lähetysten tarkastamien sekä lähetysten luovuttamatta jättäminen, kiinnipitäminen, eristäminen, liikkumisvapauden rajoittaminen sekä erityinen huolenpito. Ainoastaan yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös voidaan tehdä perhehoitona järjestetyssä sijaishuollossa. Lastensuojelulaissa on määritelty tarkat ohjeet kunkin rajoittamistoimenpiteen toteuttamiselle.

Sijaishuollon kustannuksista peritään lapsen vanhemmilta maksu, joka saa määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3§:n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen.