Perhehoito

Perhehoito on ensisijainen sijoitusmuoto. Se voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Perhehoidon tavoitteena on tarjota lapselle perheenomainen, hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaava tasapainoinen ja turvallinen kasvuympäristö. Sijoituksen aikana lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä. Perhehoitajan tehtävä on tukea yhteydenpitoa.

Perhehoitoa järjestetään sijaisperheissä ja perhehoitoa antavia vanhempia kutsutaan sijaisvanhemmiksi. Sijaisvanhemipina voivat toimia myös lapsen läheiset.

Sijaisvanhemmuus edellyttää prosessinomaista ennakkovalmennusta (Pride- valmennus). Perhehoitoa toteutetaan toimeksiantosopimuksella. Sijaisperheille maksetaan tehtävästä hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Sijaisperhe voi hoitaa enintään neljää sijoitettua lasta, omat alle kouluikäiset lapset ja erityistä hoitoa vaativat henkilöt mukaan lukien, jos hoidosta vastaa päätoimisesti yksi henkilö.

Sijaisvanhemmuus eli pitkäaikainen perhehoito

Pitkäaikaiseen perhehoitoon voidaan sijoittaa alle 18-vuotiaita lapsia. Usein pitkäaikaisesti sijoitettu lapsi tai nuori on huostaanotettu. Huostaanotto on voimassa aina toistaiseksi. Huostaanoton ja sijoituksen tarpeen jatkumista arvioidaan sijoituksen aikana.

Lyhytaikainen perhehoito

Lyhytaikaista perhehoitoa toteutetaan avohuollon tukitoimena (tukiperhe) tai kiireellisenä sijoituksena (vastaanottoperhe). Lyhytaikaista perhehoitoa antavalta perheeltä edellytetään kykyä toimia kriisitilanteissa, valmiutta sitoutua lyhyeksi ajaksi lapseen, valmiutta kohdata lapsen tunteita ja reaktioita sekä kykyä luopua hänestä sijoituksen päätyttyä. Vastaanottoperheet käyvät Pride- valmennuskurssin lisäksi lyhytaikaiseen perhehoitoon perehdyttävän lisävalmennuksen. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö järjestää lyhytaikaista perhehoitoa Satakunnan kuntien lastensuojelun tarpeisiin.

Erityisen tuen perhehoito

Erityisen tuen perhehoito on tarkoitettu pitkäaikaisiin sijoituksiin vaihtoehdoksi laitossijoitukselle. Erityisen tuen perhehoidossa perheessä hoidettavien lasten enimmäislukumäärä on neljä lasta. Tähän enimmäismäärään lasketaan hoitajan alle kouluikäiset ja erityistä hoitoa tarvitsevat lapset. Jos erityisen tuen perheessä on sijoitettuna neljä lasta, annettavasta hoidosta vastaa kaksi vanhempaa. Toisella vanhemmalla tulee olla ammatillinen, vähintään toisen asteen sosiaali- tai terveysalan koulutus tai muu soveltuva koulutus.

Erityisen tuen perhehoitajalta edellytetään prosessinomaista ennakkovalmennusta ja riittävää kokemusta sijaisvanhemmuudesta tai lastensuojelutyöstä sekä hänen tulee olla henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan ammatillista perhehoitoa. Toisen vanhemman edellytetään olevan kokoaikaisesti kotona. Erityisen tuen perhehoito on toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Se ei ole luvanvaraista toimintaa kuten ammatillinen perhehoito.

Ketkä voivat ryhtyä perhehoitajaksi

Perhehoitajana voi toimia pariskunta tai yksin asuva. Perheeltä edellytetään soveltuvaa koulutusta, kokemusta tai henkilökohtaisia ominaisuuksia, joiden perusteella perhe on sopiva sijaisperheeksi. Prosessinomainen ennakkovalmennus on edellytys perhehoitajana toimimiselle.

Sijaisperheenä toimiminen on koko perheen asia. Sijaisvanhemmilta edellytetään, että heidän elämäntilanteensa ja parisuhteensa on vakaa. Heillä tulee olla aikaa, halua ja kykyä kiintyä lapseen. Sijaisvanhemmat tekevät yhteistyötä lapsen läheisverkoston ja viranomaisten kanssa.

Perhehoitajalla tulee olla riittävät valmiudet vastaanottaa sijoitettu lapsi perheeseen. Tarvittavia valmiuksia ovat:

• Kyky suojella ja hoitaa lasta
• Lapsen kehityksellisien tarpeiden ja viiveiden huomioiminen
• Lapsen ja hänen syntymäperheensä välisten suhteiden tukeminen
• Kyky luoda pysyviä suhteita lapsen elämään
• Ammatillisen tiimin jäsenenä toimiminen

Esteitä perhehoitajana toimimiselle voivat olla

• Akuutti lastensuojelun asiakkuus
• Akuutti päihde- tai mielenterveysongelma perheessä
• Kriisi omassa elämäntilanteessa
• Vakava sairaus perheessä

Lapsen huostaanottaneen ja sijoittaneen kunnan velvollisuus on vastata niin sijoitetun lapsen kuin perhehoitajan tuesta. Perhehoitajalle nimetään oma vastuutyöntekijä.

Perhehoitajalle annettavaan tukeen kuuluu:

• Alkutuki
• Mentorointi
• Koulutus
• Työnohjaus

Sijaisvanhemmuutta harkitseville järjestetään kaksi Pride-valmennuskurssia vuosittain. Kurssi auttaa perhettä pohtimaan valmiuksiaan ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Kouluttajina toimii kokenut sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä. Kaikki kehittämisyksikön kouluttajat ovat käyneet Pesäpuu ry:n Pride kouluttajakoulutuksen. Mikäli haluaisit tarjota lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tai nuorelle kodin, ota rohkeasti yhteyttä.