Vaikeavammaisten kotiin tarjottavat palvelut

Liikkumista tukeva palvelu

Liikkumista tukevaa palvelua ei voi käyttää lääkäri-, kuntoutus- ja terveydenhuollon matkoihin, joihin voit saada Kelan korvausta sairausvakuutuslain mukaisesti.

Liikkumista tukevaa palvelua myönnetään taksilla tai invataksilla suoritettuihin matkoihin, ei kuitenkaan omalla autolla suoritettaviin matkoihin. Asiakas saa käyttöönsä kuljetuspalvelukortin, jota käytetään taksissa. Matkoista maksetaan julkisen liikenteen taksojen mukainen omavastuu.

Liikkumista tukevaa palvelua voidaan järjestää myös sosiaalihuoltolain nojalla henkilölle, joka ei ole vaikeavammainen. Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumista tukeva palvelu on tarkoitettu esimerkikisi henkilölle, joka on ikääntynyt, vähävarainen tai jolla on jokin vamma tai sairaus, eikä pysty käyttämään julkista liikennettä ilma erityisiä vaikeuksia.

HUOM! Yli 65-vuotiaat sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa palvelua hakevat toimittavat hakemuksensa ikäihmisten palveluihin, avopalvelukeskus Viikkarin Valkama, Juhana Herttuankatu 17. Alle 65-vuotiaat hakevat palvelua työikäisten palveluista tai vammaispalveluista.

Palveluasuminen

Palveluasumisella tarkoitetaan asumista asumisyksikössä tai omassa asunnossa, johon asukas saa tarvitsemansa palvelut.

Palveluasumista järjestetään Porin omissa yksikössä sekä ostopalveluna. Palveluasumista järjestetään ihmisille, joilla on esimerkiksi kehitysvamma tai jokin muu vamma tai sairaus.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisella avulla lisätään ja ylläpidetään vaikeavammaisen henkilön omatoimista suoriutumista jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Henkilökohtaista apua ei myöskään myönnetä ikääntymisestä johtuvista syistä. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää työnantajamallilla, tuettuna työsuhdepalveluna ja palvelusetelillä.

Työnantajamallissa asiakas huolehtii itse avustajan etsimisen, haastattelun ja palkkaamisen. Asiakas tekee henkilökohtaisen avustajan kanssa työsopimuksen, jossa on merkittynä muun muassa työtehtävät ja työaika. Lisäksi asiakas huolehtii muista työnantajan velvoitteista. Vammaispalvelutoimiston sosiaaliohjaaja antaa neuvontaa ja ohjausta työnantajamalliin liittyen. Asiakkaalle ei synny kustannuksia työnantajana toimimisessa.

Tuettu työnantajamalli tarjoaa mahdollisuuden keskittyä käytännön asioihin, kun Avustajakeskus huolehtii lakisääteisistä velvoitteista. Avustajakeskus huolehtii esimekiksi palkanmaksun, lakisääteiset  vakuutukset ja työterveyshuollon järjestämisen. Tuetussa työnantajamallissa valitset itse avustajasi ja päätät itse myös avustajasi työajoista ja työtehtävistä. Tuetussa työnantajamallissa avustaja on suoraan työsuhteessa asiakkaaseen. Asiakas saa ohjausta ja neuvontaa työnantajana toimimiseen. 

Toisinaan on mahdollista saada henkilökohtaiseen apuun myös palveluseteli tai tuottaa henkilökohtainen apu ostopalveluna. Tällöin asiakkaan luona käy palveluntuottaja, joka hoitaa henkilökohtaisen avustajan työt. Asiakas ei ole palveluntuottajan työnantaja, eikä hänen tarvitse hoitaa työnantajan velvoitteita. Työnantajamalli sekä tuettu työnantajamalli ovat  kuitenkin ensisijaisia palvelun toteutumistapoja.

Asunnon muutostyöt

Asunnon muutostyönä korvataan vaikeavammaiselle henkilölle vamman tai sairauden vuoksi välttämättömät rakennustyöt, esimerkiksi ovien levennys, luiskien rakentaminen, WC:n muutostyöt sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä.

Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat mm. nosto- ja hälytyslaitteet, sähköinen ovenavausjärjestelmä ja tekstipuhelin. Kohtuuhintainen laite korvataan kokonaan tai myönnetään käytettäväksi vaikeavammaiselle henkilölle.
 

Päivä- ja työtoiminta sekä työhön valmennus

Vaikeavammaisille henkilöille järjestetään virikkeellistä päivätoimintaa. Lisäksi päivä- ja työtoimintaa on tarjolla kehitysvammaiselle henkilölle. Toiminnan tavoitteena ovat muun muassa toimintakyvyn ylläpitäminen, sosiaalisten taitojen karttuminen, osallisuus ja onnistumisen kokemukset.

Työhönvalmennus on yrityksissä "mittatilauksena" järjestettyä työtä, joka vastaa henkilön suorituskykyä ja muita edellytyksiä. Työhönvalmennus ei ole työsuhteista palkkatyötä, vaan kuntoutustavoitteista asiakassuhteeseen perustuvaa toimintaa. Työhönvalmennusta voi saada myös, kun tarvitsee tukea avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Työhönvalmennuksessa työvalmentaja tukee ja ohjaa asiakasta hänen tarpeidensa mukaan sekä käy työpaikkakäynneillä. Työvalmentaja tarjoaa myös tukea työnantajalle asiakkaan työskentelyyn liittyvissä asioissa.
 

Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjaus on vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä neuvontaa ja ohjausta sekä vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottamista. Kuntoutusohjaus on tavoitteellista ohjausta, jonka päätteeksi asiakas pyritään ohjaamaan tarvitsemiinsa palveluihin.
 

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiympäristönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmässä ja tarvittaessa toistuvana. Sopeutumisvalmennuksena voidaan myöntää esimerkiksi tukiviittomien opetusta ja liikkumistaidon ohjausta.
 

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Vammasta johtuvan tarpeen vuoksi voidaan myöntää taloudellista tukea vamman vaatimiin välttämättömiin apuvälineisiin, sekä niiden muutostöihin määrärahan puitteissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ei korvata.

vammaispalvelu
asuminen
vammaiset

Lisätietoja:

Vammaispalveluiden hakeminen