Perusturva tutuksi: Paas liikkue! Iäkkään toimintakyvyn tukeminen vanhustyössä
Paas liikkue -luento alkoi syyskuun lopulla perusturvan auditoriossa sanioritanssin merkeissä. Porissa Ikäinstituutin vanhustyön ammattilaisille pitämällä Paas liikkue -luennolla käsiteltiin miten kotihoidon piirissä oleville vanhuksille liikunta voidaan tuoda osaksi arkea. Liikunnan avulla voidaan tukea toimintakykyä ja lisätä elämänlaatua. Jo lyhyessä ajassa voidaan huomata liikunnan positiiviset vaikutukset ja myös luennon alussa harjoitellut tanssiliikkeet voidaan tuoda osaksi ammattilaisten työtä vanhuksien parissa.
Luennon murrenimi kumpusi kotihoidolle suunnatun kuntosaliryhmän jäseniltä ja kuvaakin hyvin sitä, mitä luennolla ja sitä seuraavilla pienryhmäkoulutuksilla haetaan: liikkeelle lähtemistä. Luento oli viimeinen kolmesta syksyn aikana järjestetystä saman sisältöisestä luennoista, joista jokaiseen osallistui noin sata vanhusten parissa työskentelevää ammattilaista.
Luennon jälkeen hoitajien opiskelu on jatkunut Kunnon hoitaja -pienryhmäkoulutuksissa. Porin kaupungin perusturvan kotihoidossa on aloitettu koulutukset kuntouttavaan työotteeseen jo 2000 – luvun alussa. Nyt nähtiin tarve päivittää hoitajien osaamista ja fysioterapeutit Hanna Kemikangas ja Kirsi Rantamäki lähtivät kehittämään asiaa yhdessä vanhuspalveluiden kanssa. Kunnon hoitaja -koulutukset ovat osa tätä toimintaa.
Kunnon hoitaja -koulutuksessa tarkoituksena on muun muassa oppia arvioimaan iäkkäiden liikkumiskykyä ja laatimaan liikkumissopimus osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa sekä oppia tukemaan iäkkäiden arkiliikuntaa osana omaa työtä. Koulutuksiin osallistuu 45 kotihoidon työntekijää Porin yhteistoiminta-alueelta ja koulutukset pitää perusturvan terveys- ja sairaalapalvelujen fysioterapeutit Hanna Kemikangas ja Kirsi Rantamäki. Tarkoituksena on ensi alkuun kouluttaa jokaisesta kotihoitotiimistä kaksi työntekijää vastaaviksi kunnon hoitajiksi. Jatkossa koulutuksia tullaan järjestämään lisää ja tavoitteena on, että lopulta kaikki kotihoidon työntekijät olisivat kunnon hoitajia.
– Toimintakykyä edistävästä hoidosta on puhuttu kauan ja se on kirjattu moniin suosituksiin ja lakeihin. Kunnon hoitaja-koulutuksen tarkoitus on antaa hoitajille valmiuksia tukea iäkkään toimintakykyä luontevana osana omaa työtä. Tavoitteena on saada arkea aktivoiva työote, selittää vanhuspalveluiden vs. johtaja Pirjo Mäkilä.
Kunnon hoitajan avulla liikuntaa pystytään tuomaan lähemmäksi arkipäivän toimintaa. Tarkoituksena on, että huomioidaan asiakkaan voimavarat ja kannustetaan tekemään arkipäiväisiä asioita, esimerkiksi pieniä kotiaskareita. Lisäksi voidaan harjoittaa lihasvoimaa ja tasapainoa, ulkoilua unohtamatta. Koulutuksessa vanhus huomioidaan kokonaisuutena ja yhtenä painotusalueena on ollut myös ravitsemus, koska ilman hyvää ravitsemusta voima ei kasva.
Kunnon hoitaja -koulutus sisältää neljä koulutuskertaa, välitehtävät sekä seurannan. Nyt koulutettavien vastaavien kunnon hoitajien tuleviin työtehtäviin tulee kuulumaan muun muassa asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn arviointi, liikkumissopimuksien laatiminen ja yhteistyö oman alueen fysioterapeutin kanssa. Vastaavan kunnon hoitajan tarkoituksena on myös kannustaa omaa tiimiään asiakkaiden toimintakykyä tukevaan työskentelyyn. Koulutuksilla pyritään siihen, että hoitajien omalla toiminnalla lisätään asiakkaan toimintakykyä ja näin mielekästä arkea.
– Koulutus on ollut silmiä avaava ja haastaa niitä omia vanhoja tottumuksia. Asiakkaat varmaankin omaksuvat helposti uudet toimintatavat, mutta hoitajien voikin olla vaikeampaa oppia uusi ajattelumalli, kertovat koulutukseen osallistuvat lähihoitajat Hanna Ollila ja Jaana Limnell.
Koulutus on koettu todella hyödylliseksi ja uusia näkemyksiä antavaksi. Koulutuksen avulla pyritään pois ajattelutavasta, että kotihoito tarjoaa palveluita, joita passiivisesti otetaan vastaan. Tarkoituksena on innostaa asiakkaita itse ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja aktivoitumaan. Jatkossa tavoitteena on tehdä jokaiselle yksilöllinen liikkumissopimus voimavarakartoituksen ja hoitosuunnitelman tueksi. Myös omaisilla on mahdollisuus osallistua liikkumissopimuksen laatimiseen ja toteuttamiseen omalta osaltaan.
– Koulutuksen jälkeen moni osallistujista totesi, että kerrankin oli kiinnostava koulutus ja löytyi paljon juttuja, mitä voi työssään kokeilla, sanoo Pirjo Mäkilä
***
Teksti: Mira Metsälä ja Milla Palkimo, kuva: Milla Palkimo
Juttu on osa Perusturva tutuksi -juttusarjaa, missä tutustutaan tarkemmin Porin kaupungin perusturvan toimintaan. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 21.11.2017.
