Keskustan asukastilaisuuden yhteenveto

Keskustan asukastilaisuus järjestettiin 1.11.2023 klo 18 ravintola Liisanpuistossa. Tilaisuuteen osallistui noin 50 henkilöä kaupungin edustajat mukaan lukien. Lisäksi nuorille järjestettiin samaan aikaan keskustan nuorisotalolla oma keskustelunsa, johon osallistui noin 20 nuorta.

Asukastilaisuuden tarkoituksena oli saada asukkailta näkemyksiä keskustan kehittämisestä, vastata heidän kysymyksiinsä ja edistää tiedon ja ymmärryksen lisäämistä sekä asukkaiden että kaupungin edustajien kesken.

Tilaisuuden aluksi kaupunginjohtaja Lauri Inna kertoi Porin ja keskustan tulevaisuudesta ja rakennusvalvontayksikön päällikkö Mikko Nurminen kertoi keskustan kehittämisen ajankohtaisista hankkeista.

Pori-kortteleiden toiminnanjohtaja Mari Antikainen esitteli Pori-kortteleiden toimintaa ja tapahtumia, kun taas kulttuuriyksikön päällikkö Jyri Träskelin kertoi lyhyesti keskusta-alueen kulttuuripalveluiden rakennusten peruskorjausten tilanteesta. Lopuksi turvallisuuspäällikkö Jukka-Pekka Schroderus kertoi tiiviin katsauksen keskustan turvallisuustilanteeseen.

Alustusten jälkeen jakauduttiin kahteen ryhmään keskustelemaan illan teemoista, jotka olivat:

Seuraavassa on kerrottu tiivistetysti teemakeskusteluissa esiin nousseet asiat ja kysymyksiin selvitetyt vastaukset. Toiveet ja ehdotukset on viety tiedoksi kaupungilla kyseisistä asioista vastaaville tahoille.

1. Turvallisuus

      • Pyörät ja sähköpotkulaudat ajavat kovaa jalkakäytävillä. Voidaanko ne laittaa ajamaan kadulle?
      • Sähköskoottereilla ajetaan ohi läheltä ja se pelästyttää.
        • Vastaus: Polkupyörällä saa ajaa jalkakäytävällä vain alle 12-vuotiaat. Samat säännöt koskevat sähköpotkulautoja.
        • Vastaus: Hyvä keskusteluyhteys on sähköpotkulauta yrityksiin, mutta kaupungilla ei ole resursseja eikä oikeuksia antaa sanktioita.
      • Pyöräily ajoväylällä koetaan turvattomaksi aikuisellekin.
      • Kaivataan suunnitelmallisuutta keskustan alueen pyöräilyyn: nyt saattaa pyöräilyväylä ”katketa” kesken kaiken (esim. Hallituskatu, kävelykatu). Lisäksi Valtiosillalta Mikonkadulle katkoja, kun katu on yksisuuntainen, ei pyöräilijöille selkeitä merkintöjä.
        • Vastaus: Tietty loogisuus puuttuu. Liikenneverkkosuunnitelma tuo ratkaisuja. Sen avulla mahdollistetaan pyöräilijöille sujuvia kaistoja. Kävelykatu on kävelijöiden ”valtakuntaa”, tähän ei voida tehdä pyöräilijöille omaa kaistaa. Toki tilanne on se, että liikenneverkkosuunnitelman toteutuminen vie aikaa.
      • Isolinnankadun suunnitelma on hieno, eritoten pyörätieväylä. Koetaan, että samanlainen suunnitelma sopisi monelle kadulle. Tiedostetaan toki haaste siitä, että ei voi kaikkia kadunvarsi parkkipaikkoja viedä.
      • Kaivataan selkeämpää merkitsemistä liikenteessä.
        • Vastaus: Tiedostetaan, että nykyiset kevyenliikenteenväylät ovat kapeita, ja pyöräteitä pitäisi leventää.
      • Koetaan, että porilaisilla on liikennesääntöjen tietämyksen puute.
      • Sähköpotkulautoja pysäköidään mihin sattuu, niitä on myös kaatuneina keskellä katua.
      • Miksi Porin sillalle ei voi laittaa keskelle viivaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille erikseen?
        • Vastaus: Porin silta on valitettavan kapea, jos ”karsinoitaisiin” alueet, niin tila ei riitä. On keskusteltu, kuinka saataisiin lisää tilaa. On lisäksi mietitty, voisiko palan ottaa ajoradasta, mutta ajoratakaan ei ole kovin leveä. Tämä on otettu esiin liikennesuunnittelussa.
        • Vastaus: Kävelykatuun ei tällaista saa, tieliikennelain mukaan pyöräilijöille ei voi asettaa omaa kaistaa.
      • Pori mielletään pyöräilijän taivaaksi, kun saisi vielä ratkaisun, että aikuiset ihmiset menisivät pois jalkakäytäviltä pyöräilemästä.
      • Tosin koetaan myös, että Pori ei ole pyöräilijöiden taivas, kun vertaa esim. Rotterdamiin (Alankomaat).
      • Koetaan, että vaarallinen kohta pyöräilijöille on Uusikoivistonkadun ja Sirkustorin kulmassa. Lisätään, että Pori voisi olla pyöräilijän paratiisi, kun on niin tasaista.
      • Toinen asukas kokee, että Uusikoivistonkadun ja Sirkustorin liikenneympyrä on hyvä ratkaisu, ja tehnyt sitä kohtaa tietyllä tapaa turvallisemmaksi, mutta suojateillä on vaarallisia kohtia.
        • Vastaus: Meillä ei ole liikenneonnettomuuksien kannalta selkeitä ongelmakohtia kovinkaan paljon, ja isoimpiin ongelmiin on jo puututtu, jotka ovat olleet selkeitä kasaumapaikkoja. Liikenneympyrät ovat hyviä ratkaisuja monissa paikoissa ja isolla tasolla vähentänyt merkittävästi onnettomuuksia. Tosin liikenneympyröissä tapahtuu paljon pyöräilijöiden onnettomuuksia, kun on liian sujuvaa autoille päästä ympyrästä pois. Johtoajatuksena on ollut viime vuosina, että kun korjataan liikenneympyrää, korjataan pyöräilijöiden ja suojatiellä olevan turvallisuutta.
      • Hallituskatu koetaan ongelmaksi, kun Eteläranta on poikki joka suuntaan, niin aiheuttaa, että Hallituskadulla ajetaan kovaa ja katu on vilkas. Kadun yli on vaikea päästä ja myös raskasta liikennettä on paljon.
        • Vastaus: Yksi vaihtoehto on, että raskas liikenne vietäisiin Tampereenkadun kautta
        • Vastaus: Raskaanliikenteen kanssa on ongelma, ettei ole ollut antaa ratkaisuja. Impolan ylikulkusilta on myös ongelma, mutta se uusitaan, jotta raskasliikenne voi siitä ajaa. Tällä hetkellä se on ns. elinkaarensa päässä. Pohjoisväylä ratkaisee myös omalta osaltaan, että voi pohjoiseen suuntaan käyttää sitä
        • Vastaus: Kun Jokikeskushanke valmistuu niin normaalit järjestelyt paranevat. On tosin toivottu, että Eteläranta suljettaisiin kokonaan ajoneuvoliikenteeltä tai rauhoitettaisiin. Nyt nähdään, että mitkä ovat sen vaikutukset, koska Eteläranta on kiinni.
    • Huumeidenkäyttäjät lisääntynyt keskustan alueella, jotka saattavat myös lähestyä.
      • Vastaus: Nuorten pahoinvointi on tiedossa. Nuoret saa helpommin huumeita kuin alkoholia. Rikollisuuden torjuntaa pyritään tekemään järjestelmällisesti.
      • Vastaus: Päihteidenkäyttäjien tulisi ymmärtää, minkä uhan aiheuttavat. Kaikilla kuitenkin oikeus olla Porissa, ”Kaikkien kaupunki” -periaatteella.
    • Muita kuin alkoholin käyttäjiä näkyy katukuvassa päivittäin. Asukas kommentoi ”näillä kulmilla 45 vuotta asuneena, roskien tutkiminen lisääntynyt. Ei uskalleta sanoa, että poistu täältä. Taloyhtiössä keskusteltu, että päivällä auki oleva kävelyportti tulisi lukita. On paljon liikkeellä väkeä, jotka eivät ole tolkuissaan.”
      • Vastaus: Kun kävelykadulla on hiljaisempaa, niin päihteidenkäyttäjät näkyvät selkeämmin katukuvassa. Puuvillan puolella on erityisesti nuoria. Tiedostetaan, että päihteidenkäyttäjiä näyttäytyy kohtuullisen paljon. Huumeidenkäyttö täytyy jotenkin rahoittaa, ja se voi osin lisätä levottomuutta. Taloyhtiöt ovat ehkä sen takia lisänneet portteja ja/tai muita fyysisiä suojauksia.
    • Miten hyvin päiväkodit ja koulut pystyy turvallisuudestaan huolehtimaan?
      • Vastaus: Riippuu alueesta ja ajasta. Porissa on paljon mopoilla liikkuvia nuoria ja niillä liikutaan paljon. Koulujen alueella on yleensä enemmän aktiivisuutta, mikä ei aina ole välttämättä hyvä. Häiriötilanteisiin puututaan esimerkiksi siten, että pyydetään sopimusten mukaisesti järjestyksenvalvojat tai pyytävät poliisia käymään alueella. Tämä ei sinänsä auta tai ratkaise ongelmaan, koska nuoret siirtyvät toiseen paikkaan eli nuorille pitäisi saada muuta tekemistä.
    • Nuoret kokevat, ettei ole paikkaa missä olla. Mennään ABC:ltä Puuvillaan (ja kotibileisiin). Kamerat auttavat vähän.
      • Vastaus: Porin kaupunki tekee yhteistyötä poliisin kanssa. Poliisi saa käyttöön tietyn määrän kaupungin kameroita sopimuksen mukaisesti.
    • Onko oman kameravalvonnan pystyttäminen luvallista ja mihin sen saa suunnata?
      • Vastaus: Periaate on, vain omaa tonttia saa kuvata. Kuva pitää olla niin, että se kuvaa vain omaa tonttia eikä naapurin. Omakotiasukas ei tarvitse lupaa, mutta nauhoittavasta videovalvonnasta on ilmoitettava kiinteistöllä näkyvästi. Taloyhtiön parkkipaikan ja rappukäytävän kuvaaminen edellyttää lupaa. Säännöt kannattaa tarkistaa ennen kuin ottaa kameravalvontaa käyttöön.
    • Onko Porissa katujengejä niin kuin Helsingissä?
      • Vastaus: Ei ole katujengejä, mutta viitteitä nuorten samantyyppisistä häiriökäytöksistä on. Asiaan pyritään puuttumaan monella eri toimijan kanssa ja tasoilla. Ajattelemattomuus näyttäytyy, eritoten kun koulut loppuvat tai on venetsialaiset, osittain silloin kun nuoret ovat yhdessä (esim. rakettien kanssa). Tämä on harmillinen ”Ajalle ominainen ilmiö” ja tähän pitää päästä nopeasti kiinni.
    • Koetaan, että esim. Isolinnankadulla voi huoletta kävellä kymmenen jälkeen illalla.
      • Vastaus: Pori on turvallinen kaupunki. Ilmiötä lähinnä nuorten keskuudessa, häirintää tapahtuu netissäkin, meidän täytyisi päästä nuoriin ajoissa ”kiinni” ja nähdä mitä he tekevät.

2. Keskustan ympärivuotinen elämyksellisyys

    • Keskustan lisääntynyt tapahtumatarjonta ja erityisesti Porikorttelit sai kiitosta. Tapahtumien ympärivuotisuutta toivottiin lisää, samoin elävää musiikkia. 
    • Rakastajat-teatteria ja Kulttuurikulmaa kiiteltiin myös. 
    • Arki-iltoisin ja sunnuntaisin kaivattiin lisää tapahtumia ja auki olevia kahviloita, ravintoloita ym. palveluita. 
    • Tapahtumien mainostaminen koettiin haastavaksi: miten saadaan asukkaat tavoitettua? Kanavat ovat nykyään monipuoliset ja pirstaleiset, ja asukkailta toivottiinkin vinkkejä tähän. Asukkaiden mukaan Satakunnan Menovinkkejä luetaan ahkerasti, joten siellä ilmoittaminen on tärkeää. 
    • Asukkailta kysyttiin ideoita tapahtumista muualta Suomesta tai maailmalta, joita toivoisi Poriin. 
    • Joulun aikaan toivottiin keskieurooppalaista joulutunnelmaa glögikojuineen.
      Vastaus: tässä joulukuussa tullaan Gallen-Kallelankadulla kokeilemaan ”kuusimetsää”, jossa ravintoloiden juomakojuja. 
    • Aiemmin Porissa on järjestetty joogafestareita, mutta koronan myötä ne hiipuivat. Se on aiemmin ollut suosittu tapahtuma, jota toivottiin uudestaan. 
    • Ikäihmisille toivottiin omia festareita. Päiväsaikaan keskustassa liikkuu paljon ikäihmisiä.  
    • Lainsäädäntö tai byrokratia voivat välillä haastaa tapahtumien järjestäjiä. Porikorttelit hakee torille anniskeluoikeuksia, joiden avulla alkoholitarjoilu on jatkossa helpompaa järjestää mm. tapahtumissa.  
    • Satakielilavan ja Eetunaukion lavan toiminnalliset ongelmat on tunnistettu ja lavojen kehittämiseen suunnitellaan erilaisia toimenpiteitä. On puhuttu mm. ns. kesä-äänentoiston toteuttamisesta Eetunaukiolle, mikä helpottaisi pienimuotoisten tapahtumien järjestämistä. 
    • Asukkaita ja yhteisöjä kannustettiin tapahtumien järjestämiseen. Kaupunki pyrkii tukemaan esim. tarjoamalla tiloja ja rahallisilla avustuksilla. 
    • Kaupunkiolohuone ja Yhteisötalo Otava saivat kiitosta. 
    • Joskus on ollut suunnitteilla ns. aikuisten Annis, ja sellaiselle nähtiin tarvetta nytkin. Kaupunkiolohuone on hieman saman suuntainen. Yhteisille kokoontumispaikoille nähtiin tarvetta. 
    • Kaupallisilta toimijoilta toivottiin tukea yhteisten tilojen mahdollistamiselle. Esimerkiksi vuokrahintojen alentamista, joka tukisi tilojen monipuolista käyttöä. Matalan kynnyksen toiminta lisää myös kaupallisten palveluiden, kuten kahviloiden, käyttöä. 
    • Kaivattiin lisää tiloja, joihin lapsiperheet voisivat tulla viettämään aikaa, lämmittää lapsen ruokia ja vaihtaa helposti lapsen vaipan.  
    • Vastaus: Lastenkulttuurikeskus Kruunupäässä ja Kaupunkiolohuoneessa on tilat näitä varten. Lisäksi kaupunki selvittää, onko Promenadikeskuksen aulaa mahdollista hyödyntää tällaiseen. 
    • Keskustan nuorisotalo on suosittu. Nuorisotila on auki 5-6 päivänä viikossa, lisäksi arkipäivisin rakennuksessa on työpajatoimintaa ja ympäri viikon erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi nuorten discossa oli 350 osallistujaa.  
    • Museoiden kokoelmakeskus puhututti. Suunnitelmat ovat ottaneet takapakkia, mutta nyt on perusteilla työryhmä ja päättäjiä myöden on yhteinen ymmärrys kokoelmakeskuksen välttämättömyydestä. 
    • Muistisairaiden huomioiminen tapahtumissa ja ylipäätään kaupunkiympäristössä on tärkeää. 
    • Toivottiin enemmän lasten ja nuorten mukaan ottamista kaupungin kehittämiseen.  
    • Lastenkulttuurikeskus Kruunupäässä on käynnissä nuori kaupunkikehittäjä -hanke, jossa ryhmä 9-10-vuotiata toimii tämän asian parissa. 
    • Keskustassa on paljon itsenäisesti asuvia nuoria aikuisia, jotka eivät ole nuorisotilojen kohderyhmää: miten heidät saataisiin kiinnittymään keskustaan ja Poriin? 
    • Nuorten määrä on kasvanut, palveluiden kehittäminen heidänkin kohdallaan on oleellista. 
    • Monet ulkomailta tulevat opiskelijat tulevat perheineen. 
    • Vasta tehdyn kyselyn perusteella opiskelijat pitää Poria hyvänä opiskelukaupunkina. 
    • Opiskelijajärjestöt järjestävät paljon tapahtumia, mutta yhdessä pohdittiin, miten saadaan Pori näyttämään houkuttelevalta asuinpaikalta myös valmistumisen ja opiskelijayhteisön jälkeen? 

3. Nuorten keskustelu: Mikä v***ttaa keskustassa?

    • Teitä ei aurata kunnolla reitillä Lyseo-tori, ja tästä johtuen siellä on vaikea kulkea  
    • Bussiaikataulut ovat hyvin suppeat Porissa, etenkin ilta- ja yöaikaan ja silloin, jos tarvitsee päästä pidemmän matkan päähän Porin keskustasta  
    • Porissa on liian kapeat tiet (kävelytiet) 
    • Porissa on liian vähän tapahtumia nuorille. Nuoret toivovat lisää urheilullisia tai urheiluteemaisia tapahtumia  
    • Nuokkarit ovat kesäisin kiinni. Nuoret toivoivat, että esimerkiksi joko Puuvillan tai keskustan nuokkari olisi ensikesänä auki.  
      • Vastaus: Puuvillan nuokkari on auki kesäisin.
    • Koulukiusaaminen. (Tämä asia on otettu selvitykseen nuoriso-ohjaajien kautta.) 
    • Kouluissa on liikaa kokeita. Tähän liittyen tuli yksi ehdotus, että oikeastaan koulussa voisi olla kokeita enemmän, mutta tällöin kokeet olisivat lyhyemmästä koealueesta. Nuoret kokevat kuormittavaksi sen, että täytyy lukea iso koealue yhtä koetta varten. 
    • Kirjurissa ei saa mistään juomakelpoista vettä. 
    • Porin Winnovan tiedepuiston kahvilan hinnat ovat opiskelijoille liian kalliit. Etenkin kahvin ja sämpylöiden hinnat koettiin liian kalliiksi ja niiden hintoja toivottiin laskettavan.