Ylioppilaana yliopistoon

Moni meistä on varmasti miettinyt, mitä aikoo tehdä lukion jälkeen. Itselleni toisen vuoden opiskelijana kysymys jatko-opinnoista on entistä enemmän läsnä arjessa. Jatko-opinnoille on monta vaihtoehtoa, eikä kukaan valitse sinulle niistä sopivinta. Mistä sitten tulisi lähteä etsimään tulevaisuuden koulutusta? Entä jos en pääsekään sisään tai lukio-opintoni ovat menneet penkin alle? Näihin kysymyksiin lähdin etsimään vastausta haastatellessani Porin lukiosta vuonna 2023 valmistunutta nykyistä yliopisto-opiskelijaa Kaneli Keiholehteä. Hän opiskelee englannin kieltä ja kulttuuria Itä-Suomen yliopistossa Joensuun toimipisteessä.

 Miten yliopisto-opiskelu eroaa lukiosta?

–  Yliopistossa opintoihin liittyvän vapauden kuin vastuunkin määrä kasvaa entisestään. Saat itse ajoittaa ja suunnitella opintosi, mutta samanaikaisesti olet myös vastuussa opintojesi aikataulun mukaisesta edistymisestä sekä omasta oppimisestasi. 

 Entäs itse opiskelu ja oppimateriaali? 

– Hyvien opiskelutaitojen ja ajanhallinnan omaaminen sujuvoittaa opintojasi huomattavasti: kursseilla käsiteltävät aineistomäärät voivat olla laajoja, ja niiden lisäksi kursseihin sisältyy yleensä myös erilaisia pitkäjänteisyyttä vaativia tehtäviä, kuten esitelmiä, esseitä tai oppimispäiväkirjoja.

 Miten omat lukio-opintosi ovat vaikuttaneet yliopistossa?

–  Koronapandemia ja sen negatiiviset vaikutukset varjostivat omia lukio-opintojani suuresti, ja koen niiden aiheuttaneen hallaa myös omalle opiskelumotivaatiolleni ja suoriutumiselleni lukiossa.

Miten muistelet lukioaikojasi?

– Näin jälkeenpäin, olen usein katunut sitä, kuinka en ottanut lukioajastani irti kaikkea mahdollista olemalla aktiivisempi osa lukioyhteisöä sekä osallistumalla erilaisiin lukion tarjoamiin aktiviteetteihin. Uskon kuitenkin siihen, ettei lukio ole kaikille elämän parasta aikaa, vaan jotkut kokevat hetkensä tulleen vasta sen jälkeen. 

 Mikä on mielestäsi tärkeää ottaa huomioon hakiessa jatko-opiskelemaan?

–  Mielestäni kaikista tärkeintä opiskelupaikkaa hakiessa on haettavien kohteiden mieluisuus hakijalle itselleen, minkä takia suosittelen valitsemaan kaikki yhteishaun kohteet siten, että on tyytyväinen mihin tahansa valitsemistaan kohteista.

 Miten suosittelisit parantaa opiskelupaikan saannin mahdollisuuksia? 

– Opiskelupaikan saamisen mahdollisuuden parantamiseksi, suosittelen harkitsemaan hakua englanninkielisiin koulutuksiin kevään ensimmäisessä yhteishaussa.

Miten pääsykokeisiin tulisi suhtautua? 

– Sekä ylioppilas- että pääsykokeisiin kannattaa valmistautua ajoissa ja huolella, mutta niistä ei myöskään kannata tehdä oman elämänsä keskipistettä; ilman matematiikan kirjoittamistakin on mahdollista päästä yliopistoon opiskelemaan.

Miten sait lopulta opiskelupaikkasi?

– Hain yhteishaussa useille eri aloille ympäri Suomea. Ykköskohteenani oli päästä opiskelemaan historiaa ja argeologiaa Turun yliopistoon, mutta loppujen lopuksi minut hyväksyttiin sisään viimeisimpään hakukohteeseeni Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan englannin kieltä ja kulttuuria, jonne pääsin ensimmäiseltä varasijalta. Kävin myös kaksissa pääsykokeissa, joista mistään ei lopultakaan johtanut opiskelupaikkaan, mutta yllätyin, kuinka paljon tiukemmat ylioppilaskokeiden ”lunttaamisenesto-toimet” olivat olleet pääsykokeisiin verrattuna.

 Miltä tuntui muuttaa pois Porista/kotoa? 

– Muutto Porista Joensuuhun ei sinänsä jännittänyt minua, sillä kesälomamatkustelun takia kaupunki oli minulle jo jokseenkin tuttu, enkä tämän takia oikeastaan tuntenut sen suurempaa koti-ikävää.

 Kertoisitko hieman ensimmäisen opiskeluvuoden herättämiä tunteita ja ajatuksia.

– Opintojeni alussa koin oloni tietyllä tapaa vähän eksyneeksi, sillä vaikutti siltä, kuin kaikki muut vasta-aloittaneet opiskelijat olisivat jo tietäneet täsmälleen, miten asioiden yliopistossa kuuluu mennä, ja tunteneet toisensa jo entuudestaan. Opintojen kunnolla alkaessa tämä tunne hälveni kuitenkin melko äkkiä, kun huomasin, etteivät asiat olleet aivan sitä, miltä ne päällisin puolin saattoivat näyttää. Opin ensimmäisen vuoteni aikana myös paljon uutta, niin opintoihini kuin arjen pyörittämiseen liittyen, enkä loppujen lopuksi kokenut omille muuttamisen tai yliopisto-opiskelun olevan yhtään niin hankalaa, kuin monet olivat vakuuttaneet sen lukiossa olevan.

Miten tällä hetkellä sujuu?

– Koen sopeutuneeni uuteen arkeeni hyvin, ja myös opiskelu tuntuu minusta mieluisalta. Nyt alkaneiden sivuaineopintojeni myötä olen myös päässyt laajentamaan tietämystäni oman alani ulkopuolelle, ja olen saanut niiden myötä paljon uusia positiivisia kokemuksia.

Miten opiskelun taloudellinen puoli on sujunut? 

– Tämän vuotiset tukimuutokset vaikuttavat tuloihini tietenkin jonkin verran, mutta ainakin tähän asti olen niistä huolimatta selviytynyt melko hyvin.

Mitä sitten tulevaisuudessa aiot tehdä?

– En ole vielä täysin varma, mille alalle haluan suuntautua valmistuttuani, mutta onnekseni valmistun vasta kolmen vuoden kuluttua, joten minulla on vielä hyvin aikaa päättää, mihin suuntaan elämäni sen jälkeen vie. Kuten monet nuoret nykypäivänä, myös minä olen jokseenkin huolissani tämänhetkisestä työllisyystilanteesta sekä työttömyydestä, mutta toivon silti tilanteen kehittyvän parempaan päin. Pyrin näkemään tulevaisuuteni mahdollisimman hyvässä valossa enkä halua olla liian pessimistinen. Samaa suosittelisin jokaiselle lukiota käyvälle, sillä elämä ei tosiaan pääty lukioon.

Teksti: Kukka-Kerttu Keiholehti
Haastateltava: Kaneli Keiholehti