Porin kansallinen kaupunkipuisto

Mitä Pori olisi ilman Kirjurinluotoa, Etelärantaa, Kivi-Poria tai Porin metsän ulkoilu- ja virkistysaluetta?

Kaikki edellä mainitut kuuluvat Porin kansalliseen kaupunkipuistoon, joka tarjoaa viihtyisät ja arvokkaat arjen puitteet sekä elämiselle, että yrittämiselle Porin keskustassa. Kaupunkikuvan esteettisyys, yhtenäiset viheralueet ja kestävä kaupunkikehitys ovat kansallisen kaupunkipuiston kantavia teemoja.

Suomessa kansalliset kaupunkipuistot muodostavat verkoston, joita yhdistää halu kehittää ja säilyttää arvokasta rakennus- ja kulttuuriperintöään arvokkaan luonnonympäristön rinnalla. 

Porin kansallinen kaupunkipuisto turvaa kaupunkikeskustan viheralueiden virkistyskäytön ja kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilymisen. Kansallinen kaupunkipuisto on yksi kaupunkirakenteen kehittämisen pääteemoista ja toteuttaa osaltaan Porin kaupunkistrategiaa. Kansallinen kaupunkipuisto on yksi keino luoda kaupunkilaisille hyvän elämän edellytykset. Maankäyttö- ja rakennuslain (myöhemmin MRL) 9 luvun mukainen kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa alueelle, jossa on säilynyt ja jossa myös vastaisin kaavoitustoimin on tarkoitus säilyttää valtakunnallisesti arvokkaita viheralueiden ja historiallisten ympäristöjen muodostamia kokonaisuuksia. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensisijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö.

Porin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä 6.5.2002. Kansallista kaupunkipuistoa laajennettiin 14.12.2006 Käppäränpuiston ja ortodoksisen kirkon osalta. Porin kansallista kaupunkipuistoa koskevat määräykset annetaan ympäristöministeriön 5.11.2008 hyväksymällä hoito- ja käyttösuunnitelmalla.

Kaupunkipuiston rooli

Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen merkittävimmän joen ja suomalaisten asutuksen kehittymisen vaiheista. Kokemäenjoen vesitietä pitkin asutus, kulttuuri ja uudet virtaukset ovat vuosituhansien saatossa levinneet rannikolta sisämaahan. Kaupunkipuiston ydin on osa suomalaista kaupunkikehityshistoriaa. Jokisuun kauppapaikka on muuttunut teollistumisen ajan jälkeiseksi osaamiskeskukseksi. Etelärannan kivikorttelit ja kaupunkia halkovat puistoakselit muistuttavat kaupunkipaloista ja aikansa arvomaailmasta. Kaupunkia ympäröineet viljelysmaat ovat yhteiskunnallista muutosta seuraten saaneet uuden merkityksen kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaa-ajanviettoalueina. Kaupunkipuiston pohjoisreunalta levittäytyy Pohjoismaiden laajin jokisuisto, jonka luontoarvot ovat kansainvälisestikin tunnustettuja.


Facebook

Ohita upote