Yyterin rantadyynien suojelu
Kuva: Ilkka Jussila
Yyterin sannat on laajin yhtenäinen ja edelleen aktiivinen rantadyynialue eteläisessä Suomessa. Yyterin rantadyynialue on noin kolme kilometriä pitkä jatkuen aina Herrainpäiviltä Munakarin kaakkoispuolelle saakka.
Yyterin sannoilla esiintyy viittä luontodirektiivin mukaista dyyniluontotyyppiä, jotka yhdessä muodostavat erittäin uhanalaisen luontotyyppiyhdistelmän Itämeren dyynisarjat. Suurin osa Yyterin sannoista on suojeltu luonnonsuojelulailla ja ne kuuluvat Natura 2000 -alueeseen, joka ulottuu Herrainpäiviltä Preiviikinlahdelle.
Dyynikasvillisuus kestää rankkoja kasvuoloja kuten tuulta, lentävää hiekkaa ja suolapärskeitä, mutta ne ovat herkkiä tallaamiselle. Dyyneille on rakennettu kulkuväyliä eli lankonkeja, jotta kävijät pysyisivät helppokulkuisilla väylillä, eivätkä talloisi dyynimuodostelmia. Dyyniä synnyttävien tuuliaitojen ja rantavehnän istutuksilla pyritään palauttamaan dyyniluonnon ominaispiirteet. Dyynikunnostukset ovat aikaa vaativa toimenpide ja työtä riittää useaksi vuodeksi.
Yyterin hiekkaranta-alueelle kertyy levää, koska Itämeri rehevöityy. Levän kertyminen muuttaa karua rantaa ravinteikkaammaksi, jolloin rannalle pääsee leviämään kasveja, jotka eivät luontaisesti kuulu dyyniluontotyyppiin. Sekä levämassaa että niitettyä järviruokoa kerätään pois hiekkarannalta vuosittain. Vieraslajien leviäminen on uhka dyyniluonnolle.
Yyterin santojen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräysten mukaisesti alueella on kiellettyä:
- kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen
- selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräämistä varten
- liikkuminen moottoriajoneuvolla, maastopyörällä ja ratsastaen
- tulenteko, telttailu ja muu leirielämä
- koirien irtipitäminen
- liikkuminen Munakarissa ja sinne johtavalla kannaksella 1.4.–31.7 välisenä aikana
- kaikenlainen muu toiminta, joka heikentää niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue kuuluu suojeluohjelmaan