Kevään vaikutus -runo

Kevään vaikutus

Minne ikinä kuljen, mitä ikinä kuulen, mitä ikinä sanon

kysymykset seuraavat minua.

Uteliaisuus ei synti oo, vaikka se kissojen lopuksi koituu.

Loppua ei se minusta tee, mutta tuskalta säästy en.

Päässä surraa mehiläispesän lailla, eikö se lopu koskaan?

Vaan kun astuu ovesta, pörriäiset kaikkoontuu.

Lämmin, ei polttava, juuri sopiva.

Ilma puhdas, ja valo kirkas, kaiken ympärilläin saa loistoon.

Iloiseksi tekee se, tieto paremmasta.

– Mari Hietanen