Aittaluoto ja VII osa

Aittaluodon alue liitettiin Poriin vuonna 1892. Sitä ennen alue oli kuulunut valtiolle jo ennen kaupungin perustamista. Aittaluodon kruununmaihin kuului myös Isonsannan alue. Aittaluodolle ja Isosannalle oli syntynyt kaupungin teollisuusalueita, joten ne olivat tulleet kaupungille välttämättömiksi.

Aittaluotoon kaavoitettiin Porin seitsemäs kaupunginosa vuonna 1896. Alueella oli ennestään buldaani- eli purjekangastehtaan rakennus, uimahuone sekä valtion viljamakasiinit, joista yksi oli tiilinen. Tässä tiilisessä makasiinirakennuksessa toimii nykyään Rosenlew-museo. Ainoa toimiva tehdasrakennus oli Seikun saha, jonka ympärille oli työläisten toimesta rakennettu mökkiasutusta. Nämä mökit purettiin viimeistään 1890-luvun lopulla. Vanhaan buldaanitehtaaseen rakennettiin sahan työntekijöiden asuntoja. Asukaskunta oli kirjavaa ja poliisin vierailut olivat yleisiä. Rakennus tunnettiin nimellä "Pultaani" aina 1960-luvulle saakka, jolloin se purettiin.

Kuvassa oikealla Rosenlewin työväelle rakennettu Hennala.

Vuonna 1900 alueelle rakennettiin arkkitehti August Krookin suunnittelema punatiilinen Seikun sahan työläisille tarkoitettu asuntola. Rakennus oli pitkä ja kaksikerroksinen kasarmi, jossa oli yli 40 asuntoa. Tämän viereen rakennettiin vuonna 1923 paperitehtaan työläisasuntola "Hennala", joka oli tuolloin moderni kerrostalo, jossa käymälät ja vesipisteet sijaitsivat vielä käytävällä. Rakennus oli kolmikerroksinen ja yli 90 metriä pitkä. Hennalan valmistumisen jälkeen tiiliparakkia alettiin kutsua "Punatiilihennalaksi".

Hiljalleen Aittaluotosta muodostui oikea kaupunginosa omine kauppoineen, mutta se jäi kuitenkin hieman kesken, koska Rosenlew osti asuintonteiksi tarkoitettuja alueita tehdasalueen laajennukseen.