Pihlava

Pihlava kuului 1870-luvulle saakka Kokemäensaaren yhteiseen takamaahan. Isojaon aikana 1700-luvulla alue jaettiin Kyläsaaren talojen kesken. Osa alueesta kuului myös Yyterin kartanolle. Varsinaisella Pihlavan luodolla asui vain kaksi perhettä. Vuonna 1875 kaikki muuttui, kun kuvernööri antoi luvan perustaa sahan Pihlavan ja Kuusiluodon luodoille.

Sahalle hankittiin ruotsalaisia johtajia sekä työntekijöitä Suomen ruotsinkielisiltä alueilta. Parhaimmillaan Pihlavan väestöstä oli 2/3 ruotsinkielisiä. Varsinaisen työväestön muodostivat pihlavalaiset ja muualta saapuneet suomenkieliset. Ruotsalaiset muuttivat pois 1880-luvulla ja 1890-luvulta lähtien Pihlava suomalaistui.

Ruotsalaisisännöitsijä oli ollut mukana perustamassa Pihlavaan kyläkoulua, kirjastoa, osuuskauppaa sekä sahan läheisyyteen rakennettua puistoa lammikoineen, joutsenineen ja tanssilavoineen.

Alun perin Pihlavan keskus käsitti tehtaan alueen, joka koostui eri luodoista. Alue saatiin kiinteäksi pohjustamalla se jätepuulla.

Vanhan maantien ja Ahlströmintien risteys Pihlavassa

Suuri osa työläisten asunnoista rakennettiin niin sanotulle "Sahamäelle". Ahlströmin omistuksen aikoihin niihin kuului 66 asuinhuonetta, 10 hevosen talli, navetta, leivintupa ja puusepänverstas. Alue säilyi peruspiirteiltään tässä muodossa 70 vuotta. Kuitulevytehdas muokkasi lopulta koko tehdasalueen. Varhaiset asumukset oli rakennettu sahalta saaduista lankunpätkistä, jotka oli liitetty savilaastilla toisiinsa.

Pihlavan työväestö muutti sahan palon jälkeen kauemmas tehdasalueesta, mutta kuitenkin vielä tarpeeksi lähelle työpaikkaansa. Asutus levisi tuolloin muun muassa Kappalemaan alueelle.

Myöhemmin työntekijöiden asuinalueet levittäytyivät yhä kauemmaksi. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä Halssi ja Rieskala. Halssi rakennettiin 1920-luvun lopulla ja pääosa rakennuksista tuotiin lakkautetuilta Haminaholman ja Kaunissaaren sahoilta. Rakennukset olivat isoja ja niissä oli kymmenen huonetta. Rieskala syntyi puolestaan 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin kuitulevytehdasta rakennettiin. Myös nämä rakennukset olivat suurikokoisia ja käsittivät noin kymmenen huonetta.

Kaunismäen aluetta kutsuttiin alun perin "Ikäväksi". Siellä oli sahan alkuaikoina myös työntekijöiden asuntoja. 1920-luvulla alueelle muutti tehdasalueen ylempää toimihenkilöstöä.

Toisen maailmansodan jälkeen alueelle muuttanut väestö asettui asumaan Aravakylään ja Enäjärvelle. Nämä alueet rakennettiin pääasiassa 1950-luvulla.