Karhureitin ylläpidon suunnittelu etenee – käyttäjien näkemykset ovat apuna valmistelutyössä
Porin kaupunki selvitti elo-syyskuussa Karhureitin käyttäjien mielipiteitä Ahlaisten, Noormarkun ja Joutsijärven retkeilyreitistön tulevaisuudesta. Kysely sai huiman vastaanoton, kun lähes 500 vastaajaa kertoi itselleen tärkeimmistä taukopaikoista ja niiden ominaisuuksista. Myös yhdistyksiltä ja muilta sidosryhmiltä saatiin arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi. Vaikka taukopaikkojen määrä tulevaisuudessa vähenee, panostetaan jäljelle jäävien laatuun aiempaa enemmän. Tänä vuonna taukopaikoille on tuotu uusia kompostoivia käymälöitä ja reittien rakenteisiin on tehty parannuksia. Myös puuhuollon käytäntöihin on tullut muutoksia.
Karhureitin kyselyyn vastanneista 50 prosenttia käytti reittiä kerran kuukaudessa tai useammin, ja yli 40 prosenttia vieraili reitillä muutamia kertoja vuodessa. Reitistöllä vietettiin aikaa monipuolisesti lenkkeilyn, koiran ulkoilutuksen, marjastuksen, rentoutumisen sekä eripituisten retkien ja yönylivaellusten merkeissä. Alueella harrastettiin myös esimerkiksi maastopyöräilyä, polkujuoksua, luontovalokuvausta, kalastusta, melontaa sekä järjestettiin opetus- ja yritystoimintaa.
– Taukopaikkojen osalta korostui erityisesti nuotiopaikkojen, polttopuiden, katosten ja maisemien tärkeys. Myös rauhaa ja hiljaisuutta arvostettiin. Ahlaisissa suosituimpia taukopaikkoja olivat tälläkin hetkellä huollon piirissä olevat Kitukoski ja Lampinkoski. Tasaisesti ääniä saivat myös Pahamäki, Kirkkoniittu ja Hööpäkki, joista kahdella jälkimmäisellä ei tänä vuonna ole ylläpitoa. Noormarkussa eniten ääniä keräsivät huollon piirissä olevat Torajärvi, Keidaslammi ja Poikeljärvi sekä kunnossapidon ulkopuolella oleva Inhottujärvi. Joutsijärven osalta selvästi muita taukopaikkoja suositumpia olivat huollon piiriin kuuluvat Sisälmystenlahden ja Tuurunkankaan autiotuvat sekä Hiivaniemi, Kulha ja Rekitaipaleenjärvi, kertoo Porin kaupungin metsäpäällikkö Kari Torniainen.
Kyselyn tulokset sekä yhdistyksille ja sidosryhmille pidetyissä keskustelutilaisuuksissa esitetyt huomiot vaikuttavat osaltaan siihen, mitkä Karhureitin taukopaikat tulevaisuudessa säilyvät kunnossapidon piirissä. Lisäksi valintoihin vaikuttavat muun muassa taukopaikkojen huolto-olosuhteet, saavutettavuus, turvallisuus sekä tulevaisuuden budjetti. Muutosten taustalla on TE24-uudistuksen ja lakimuutosten myötä päättynyt kuntien työllistämistoiminta, jonka seurauksena vastuu retkeilyreitistön ja taukopaikkojen ylläpidosta ja kustannuksista siirtyi vuoden 2025 alusta alkaen tekniselle toimialalle. Siirron myötä Karhureitin kunnossapidon järjestämistä, tasoa ja laajuutta tarkastellaan nyt uudelleen. Esitys ylläpidon piiriin jäävistä taukopaikoista viedään päätöksentekoon loppuvuoden 2025 aikana.
Uudet käymälät ja rakenteiden korjaukset parantavat Karhureitin käytettävyyttä – puuhuollon muutoksilla ehkäistään ilkivaltaa ja puiden liikakäyttöä
Joutsijärven Tuurunkankaan autiotuvalla, Hiivaniemessä ja Sisälmystenlahdella sekä Noormarkun Torajärvellä on kesän aikana otettu käyttöön uudet kompostoivat käymälät. Syksyn kuluessa käymälöitä asennetaan myös muille huollon piirissä oleville taukopaikoille. Kompostoivat käymälät sopivat erityisesti haastavammassa maastossa sijaitseville taukopaikoille, joihin tyhjennysautolla on hankalaa päästä. Käymälät vähentävät ympäristön kuormitusta ja roskaantumista, ja käytön myötä syntyvä aines voidaan hyödyntää lannoitteena. Taukopaikoille asennetaan syksyn aikana myös uusia paikannusmerkkejä, joiden koordinaatit helpottavat hätätilanteissa retkeilijöiden sijainnin selvittämistä.
Monet retkeilijät ovat tänä vuonna havainneet muutoksia kaupungin ylläpitämien retkeilyreittien puuhuollossa, kun taukopaikoille on toimitettu valmiiksi pilkottujen puuklapien sijaan enenevissä määrin rankaa ja pöllejä. Polttopuiden toistuvan varastamisen ja valmiiksi tehtyjen klapien runsaan kulutuksen vuoksi toimintatapa on yleistynyt yhä useammassa retkeilykohteessa ympäri maata.
– Pitkää rankaa ja isoja pöllejä on hankalampi viedä mukanaan, eikä itse hakattuja halkoja tule käytettyä niin runsaalla kädellä kuin valmiita polttopuita. Taukopaikoilla on retkeilijöiden käyttöön tarkoitettuja perustasoisia sahoja ja kirveitä, ja jo nyt näyttää siltä, että puun kulutus taukopaikoilla on puoliintunut 200 pinokuutiosta noin 100 pinokuutioon, kertoo kaupungin ympäristöasiantuntija Mikko Kataja.
Myös retkeilyreittien rakenteita on tänä vuonna uusittu useammassa kohteessa. Ahlaisissa on uusittu kaksi siltaa välillä Lampinkoski-Poikeljärvi. Joutsijärvellä on tehty Kirkkosuntin lossille uusi laituri, Hiivaniemen pistolle uusia pitkospuita ja Jylhäjoen sillalle kokonaan uudet kansilankut ja kaiteet. Myös Joutsijärven Vasoniemen soutuveneiden vuokraus on ollut kesällä suosittua, ja alueelle on rakennettu uusi varustevarasto sekä tuotu käymälä ja penkkipöytä. Lisäksi Karhureitin varrella on tehty paljon raivaus- ja niittotöitä.