Poosjärven patojärjestelyt muuttuvat loppukesällä
Porin kaupunki kunnostaa Noormarkun Poosjärvestä laskevassa Poosjoessa olevan pohjapadon. Lisäksi Poosjoen ja Takalampinniityn välissä kulkevan reunapenkereen takana olevan taustaojan suulle rakennetaan uusi pohjapato. Elo-syyskuussa tehtävillä toimenpiteillä säilytetään Poosjärven nykyinen keskivedenkorkeus. Reunapenkereen käytöstä poistumisen myötä Takalampinniityn keskivedenkorkeus nousee hieman parantaen lähialueiden linnustoarvoja ja järven virkistyskäyttöä.
Pohjapadolla tarkoitetaan vedenpinnan alapuolelle tehtävää patorakennelmaa tai kynnystä, jonka avulla nostetaan järven tai uoman vedenkorkeutta sekä vähennetään ojitetuilla alueilla virtausta.
Poosjoen olemassa oleva vanha pohjapato kunnostetaan siten, että sen harjan korkeus on suunnitelmien mukainen. Uusi pohjapato rakennetaan kasvattamalla vanhan pohjapadon harjan pituutta Takalampinniityn taustaojan yli, jolloin Takalampinniityn alue seuraa jatkossa Poosjärven vesipintoja. Reunapenkereeseen tehdään virtausaukkoja, joiden myötä se menettää merkityksensä, eikä enää padota vettä Takalampinniityltä.
– Nyt tehtävillä toimenpiteillä korjataan ja muutetaan patorakenteita. Näin varmistetaan, ettei reunapenger pääse pettämään ja aiheuttamaan Poosjärven äkillistä vesipinnan laskua. Vanhan reunapenkereen kunnostaminen toimivaksi padoksi olisi ollut kustannuksiltaan merkittävä hanke ja lisäksi korjattu reunapenger olisi todennäköisesti vaatinut jatkossa myös enemmän kunnossapitoa kuin nyt toteutettava uusi pohjapato, kertoo suunnitteluinsinööri Taina Koivisto Porin kaupungilta.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Poosjoen pohjapadon kunnostamiselle ja Takalampinniityn taustaojan uuden pohjapadon rakentamiselle vesilain mukaisen luvan. Alkuperäisessä vuonna 1994 haetussa vesiluvassa määritelty keskivedenkorkeus ei ole toteutunut luvan mukaisesti, vaan se on nykyisellään 15 senttimetriä suunniteltua korkeammalla. Tästä johtuen nykyinen keskivedenkorkeus on pysytetty uuden luvanhaun yhteydessä. Vettymistilanne itsessän ei muutu hankkeen myötä muualla kuin Takalampinniityn alueella, jossa ei ole asutusta.
– Keskiveden pysyttäminen vaikuttaa myös alueen kiinteistöille maksettaviin vettymishaittakorvauksiin. Ne kiinteistöt, joille ei ole vuoden 1994 luvan mukaisesti maksettu riittävästi korvauksia vettymishaitoista, saavat nyt lisäkorvauksen, jolla tarkennetaan vanhassa vesiluvassa määrättyjen korvausten tilanne. Kaupunki on kirjeitse yhteydessä niiden kiinteistöjen omistajiin, jotka ovat oikeutettuja lisäkorvauksiin, jatkaa Koivisto.
Patotyöt käynnistyvät elokuussa ja kestävät arviolta muutamia viikkoja. Vedenkorkeuksien vakiintumista korjauksen jälkeen tarkkaillaan vähintään viiden vuoden ajan tai kunnes voidaan todeta vedenkorkeuksien vaihtelun olevan suunnitellun mukaista.