Satakunnan lukioiden 1. vuoden opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknologia -kysely

Yleistä kyselystä

Satakunnan lukioiden yhteishanke 100Digi toteutti huhtikuussa 2023 kaikilla 1. vuoden opiskelijoilla kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää, millä tasolla heidän tieto- ja viestintäteknologiaan (tästä lähin TVT) liittyvä osaaminensa on ja millaisia TVT:aa koskevia tottumuksia ja kokemuksia heillä on. Kyselyyn osallistui kahdeksan 100Digissä mukana olevaa lukiota, joista kyselyyn vastanneita opiskelijoita kertyi yhteensä 598.

Kysely oli jaettu seuraaviin aihealueisiin: Tausta ja toimintaympäristö, Käytännön taidot, Vastuullinen ja turvallinen toiminta, Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely sekä Vuorovaikutus ja verkostoituminen. Jokainen aihealue oli vielä jaettu omiin alakategorioihinsa. Esimerkiksi Käytännön taidot -aihealue koostui muun muassa alakategorioista Osaaminen yleisellä tasolla, Laitteet ja osaaminen ja Ohjelmat ja osaaminen. Väittämiä ja kysymyksiä kyselyssä oli yhteensä 45.

Tausta ja toimintaympäristö

Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että suurin osa satakuntalaisista 1. vuoden opiskelijoista on saanut riittävästi ja riittävän nopeasti tukea tieto- ja viestintäteknologian käytössä. Hieman huolta kuitenkin herätti, että miltei kolmasosa vastaajista ei osannut tuen määrää ja nopeutta arvioida. Herääkin kysymys: Mihin suuntaan selkeätä mielipidettä pantanneet opiskelijat kääntyisivät, jos ”en osaa sanoa” -vaihtoehtoa ei olisi.

Käytännön taidot

Pääosa opiskelijoista arvioi yleisen TVT-osaamisensa tason olevan vähintäänkin perustasolla, vaikkakin 5,4 % koki osaamisessaan olevan puutteita. Alle vuoden lukioita käyneistä reilu 80 % piti omia TVT-valmiuksiaan melko riittävinä tai riittävinä opintojensa suorittamiseen.

Tulosten mukaan miltei yhdeksän kymmenestä 1. vuoden opiskelijasta käyttää henkilökohtaista tietokonettaan sujuvasti, mikä asettaa opettajainhuoneissa kiertävät kertomukset opiskelijoiden heikoista TVT-taidoista kyseenalaisiksi – vaikkakaan eivät niitä millään muotoa kumoa. Myös huhut opiskelijoiden retuperällä olevista resurssienhallinta- sekä sähköpostitaidoista voidaan ehkä jättää omaan arvoonsa – ainakin tämän kyselyn valossa –, sillä noin 80 % opiskelijoista pitää kyseisiä taitojaan melko tai erittäin hyvinä. Suhteellisen korkeasta tiedostonhallintaosaamisen tasosta kertoo, että lähes 80 % vastanneista osaa mielestään käyttää tiedostojen yhteiskäyttöön liittyviä ohjelmia melko hyvin tai hyvin.

Perinteisistä toimisto-ohjelmista helpoiten opiskelijoiden näpeissä taipuvat tekstinkäsittely- sekä esitysgrafiikkaohjelmat taulukkolaskentaohjelmiin liittyvän kompetenssin saadessa opiskelijoilta heikoimmat itsearviot. Mediankäsittelyohjelmien välillä suurta tasoeroa osaamisen suhteen ei synny: sekä äänen-, kuvan- että videonkäsittelyohjelmia osaavat ainakin jossain määrin käyttää kolmannes opiskelijoista.

Koronavuodet näyttävät koulineen suurimmasta osasta opiskelijoita mainioita viestintä- ja yhteisöalustojen käyttäjiä, koska lähes 85 % opiskelijoista kokee osaavansa käyttää näitä alustoja vähintään kelpoisesti. Oppimisympäristöjen, oppimateriaalikustantajien sähköisten oppimisympäristöjen sekä Abitti-koejärjestelmän käyttö vaikuttaisi myös onnistuvan suurimmalta osalta opiskelijoista, sillä 78–92 % vastaajista ilmoittaa osaavansa käyttää kyseisiä ympäristöjä ja järjestelmiä melko tai erittäin hyvin. Heikoimmin em. ympäristöistä opiskelijat osaavat käyttää Google Classroomin kaltaisia oppimisympäristöjä.

Tehokkain tapa hyödyntää näppäimistöä eli kymmensormijärjestelmän käyttö ei kyselyn mukaan ollut monellekaan 1. vuoden opiskelijalle tuttu; kuitenkin 27 % vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä kymmentä tai lähes kymmentä sormea kirjoittaessaan.

Vastuullinen ja turvallinen toiminta

Vastuullisen ja turvallisen toiminnan aihealueen alle kertyneistä vastauksista ilmenee muun muassa, että valtaosa opiskelijoista osaa arvioida verkosta saadun tiedon luotettavuutta ja tuntee netti- ja somekäyttäytymiseen liittyvän etiketin. Lisäksi suurin osa – noin neljä viidestä – tuntee päivittäiset tietoturvariskit ja osaa varautua niihin, ymmärtää henkilötietojen käyttöön liittyvät vaatimukset ja riskit ja ottaa ne huomioon toimiessaan internetissä sekä käyttää opintoihinsa liittyvissä palveluissa turvallisia salasanoja.

Kyselyn perusteella tietoutta tekijänoikeuksista voitaisiin yrittää opiskelijoiden joukossa lisätä, sillä vain puolet vastaajista tuntee edes jossain määrin opinnoissa käytettävien materiaalien ja aineistojen tekijänoikeudet. Lähdeviittauksia sen sijaan ilmoittaa osaavansa käyttää 70 % vastaajista.

Noin joka kymmenes opiskelija ei koe saaneensa riittävästi TVT-koulutusta henkilökohtaisen opiskelijakoneensa tai opintojensa suorittamiseen tarvittavien sähköisten palveluiden ja oppimisympäristöjen käytöstä. Tulosten valossa satakuntalaisissa lukioissa voisi siis vielä olla varaa parantaa 1. vuoden opiskelijoiden TVT-perehdytystä.

Erittäin harva opiskelija kokee lukiossa hyödynnettävien oppimisympäristöjen määrän kuormittavaksi. On kuitenkin jokseenkin hälyttävää, että joka kymmenes 1. vuoden opiskelija ei pidä oppimisympäristöjä selkeinä ja helppokäyttöisinä, eikä miltei 10 % koe opintojaksojen materiaalien, tehtävänantojen ja kotitehtävien olevan selkeitä, helppokäyttöisiä ja helposti löydettävissä ympäristöistä. Toisaalta näissä ympäristöissä tapahtuvaa viestintää on suurimman osan mielestä suhteellisen vaivatonta tai vaivatonta seurata.

Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely

Koska tietokone on opiskelijoiden tärkein opiskeluväline, ruutuajan seuraaminen sekä työergonomiasta huolehtiminen on tärkeää. Kyselyn mukaan näyttöpäätteen äärellä vietettyä aikaa seuraa hieman yli 40 % 1. vuoden opiskelijoista. Sama prosenttiosuus ilmoittaa myös huolehtivansa työergonomiastaan.

Vastauksista ilmenee myös, että valtaosa satakuntalaisista 1. vuoden opiskelijoista hallitsee tiedonhaun sekä suhtautuu lähdekriittisesti internetistä saatavaan tietoon ja siellä olevaan materiaaliin.

Vuorovaikutus ja verkostoituminen

Opiskelijat käyttävät lähes poikkeuksetta Wilmaa ensisijaisena viestintäväylänä, kun on kyse heidän opintoihinsa liittyvästä viestinnästä. Neljännes vastaajista hyödyntää myös muita viestintäkanavia viestiessään opettajien, lukion henkilökunnan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Wilman ohella yleisimpiä viestintäkanavia ovat sähköposti, Teams, Classroom ja Whatsapp. Sähköisiä oppimisympäristöjä opettajan ja opiskelijan välisen viestinnän välineenä osaa hyödyntää kaksi kolmasosaa vastaajista.

Lisätiedot

Tarkemmin kyselyn tuloksiin voi tutustua tästä linkistä.