Joko se vuosi sujahti? – Tietueen toinen toimintavuosi

Alkupohdintaa

Sitä muistaa juuri istuneensa kesäloman kynnyksellä toimistotuolissaan ja pohtineensa, mitähän Tietueessa tehtiinkään ensimmäisen toimintavuoden aikana. Ja sitten sitä taas löytää itsensä samasta toimistotuolista pohtimasta, mutta takana onkin jo kaksi vuotta tiedolla johtamisen ja Primus-data-analytiikan kehittämistä.

Kokouksia ja tapahtumia

Kulunut lukuvuosi käynnistettiin hankkeen osalta syyskuun alkupuolella ohjausryhmän kokouksella. Kokouksessa seuraavan lukuvuoden päätavoitteeksi asetettiin kaikessa yksinkertaisuudessaan, että seuraavan suven koittaessa kaikki osatoteuttajat hyödyntäisivät hankkeen tietomallia sujuvasti. Aivan tähän ei päästy, mutta liki kuitenkin: suurin osa osatoteuttajista on laatinut vaadittavat sopimukset ja vaikutustenarvioinnit, ottanut hankkeen tietomallin käyttöön, siirtynyt käyttämään Microsoftin Fabricia analytiikan tietoalustana ja alkanut jakaa roolikohtaisia raportteja organisaationsa jäsenille.

Yhteensä ohjausryhmä kokousti vuoden aikana kolmesti. Kokouksissa keskusteltiin ajankohtaisista asioista, osatoteuttajien tilanteista, menneistä ja tulevista kehittämiskohteista sekä erinäisistä tapahtumista.

Ensimmäisen toimintavuoden tapaan hanke järjesti eOppimiskeskuksen kanssa lukuvuoden aikana webinaarin: tällä erää webinaarin aiheena oli oppimisanalytiikan lailliset ja eettiset näkökulmat. Mielenkiintoinen aihe keräsi koulutuksen järjestäjien edustajia rutkasti linjoille. Webinaarin kattaus tarjoili osallistujille asiantuntijapuheenvuoroja niin oppimisanalytiikan nykytilasta ja kansallisista linjauksista, hankkeen tietomallin laillisista ja eettisistä reunaehdoista sekä tietomallin vaikutustenarvioinnista. Puheenvuoroja kuultiin hankkeen ydintiimiltä, Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Keväällä polkaistiin käyntiin Tietomallin ylläpito, tuki ja kehittäminen jatkossa -ideariihien sarja. Näiden hankkeen tietomallia hyödyntävien opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kokoontumisten tarkoituksena on keskustella ja lopulta päättää, miten Ruskon ja Porin kehittämää tietomallia ylläpidetään ja kehitetään sekä kuinka siihen liittyvää tukea tarjotaan Tietueen päättyessä – mikä tapahtunee näillä näkymin tämän vuoden joulukuussa.

Tulevien ideariihien lisäksi syksyn suunnitelmissa on järjestää loppukäyttäjäkoulutuksia lukiokoulutuksen eri rooleille. Kutsuja eri roolien edustajille lähetellään uuden lukuvuoden alkupuolella.

Hankkeen toimintaa on viimeisen 12 kuukauden aikana esitelty mm. Tampereella OPPIVA-verkoston OPPIVA-Festeillä ja eOppimiskeskuksen avoimilla aamukahveilla. Tapahtumien lisäksi hankkeen ydintiimi on levittänyt tietoutta tietomallista ja roolikohtaisista raporteista pitämällä yksittäisiä esittelytilaisuuksia hankkeen ulkopuolisille organisaatioille. Jonkinlaisesta onnistumisesta viestii, että usea taho on lyhyen harkinnan jälkeen päättänyt ottaa tietomallin käyttöön ja liittyä tietomallin omistavien organisaatioiden joukkoon.

Roolikohtaiset raportit Porissa

Porissa opetus- ja ohjaushenkilöstön siirto Microsoftin A3-lisenssistä A5-lisenssiin sekä Microsoftin Fabricin perustaminen kesällä 2026 mahdollisti sen, että roolikohtaisia raportteja saatiin jaettua hallinnon pori-tunnusten lisäksi edupori- eli opettajatunnuksille. Niinpä Porissa käynnistettiin ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajien ja erityisopettajien raporttien pilotti syksyllä 2026. Lukuvuonna kertyneen palautteen perusteella opetus- ja ohjaushenkilöstö vaikuttaisi olevan erittäin tyytyväinen tiedolla johtamisen työkaluihin. Nostona: opettajat kokevat roolikohtaisten raporttien tarjoaman tiedon antavan kaivatun tuen opiskelijoiden kanssa käytäviin keskusteluihin ja huoltajapalavereihin. Simppelisti ilmaistuna, kun tieto on visualisoitu selkeästi, opintojen etenemisen ja oppimisen haasteiden havainnollistaminen asianosaisille on huomattavasti helpompaa.

Kehittämistyöstä ja tuesta

Lukuvuonna 2025–2026 raporttien näkymiä jatkokehitettiin tilannekatsauksissa esiin nousseiden kommenttien ja osatoteuttajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Lisäksi hankkeen asiantuntijat tarjosivat läpi lukuvuoden tuttuun tapaan teknistä tukea osatoteuttajille. Tekniset asiantuntijat avustivat koulutuksen järjestäjiä mm. Fabriciin siirtymisessä, tiedonsiirtojen haasteisa ja muissa enemmän ja vähemmän kiperissä tilanteissa.

Menneen lukuvuoden aikana raportteja pyrittiin kehittämään myös mm.

1. tuottamalla täysin uusi roolikohtainen raportti aineenopettajille
2. mahdollistamalla oppimisen tuen tietojen siirtyminen koulutuksen järjestäjien tietokantoihin ja kehittämällä oppimisen tuen näkymiä eri rooleille
3. yhdistämällä oppimisympäristöjen data opiskelijahallintojärjestelmistä tuotavaan dataan
4. liittämällä KOSKI-palvelun data nykyiseen tietomalliin.

Aineenopettajan raporttia kehitettiin kevät 2026. Uuden raportin kanssa törmättiin useampaan hankalahkoon haasteeseen, mutta lopulta raportista saatiin viilattua versio 1.0, joka laitetaan osatoteuttajille jakoon kesällä 2026.

Elokuussa 2025 voimaan astuneen oppimisen uudistukseen liittyen tavoitteena oli laatia roolikohtaisille raporteille omat oppimisen tuen näkymänsä, mutta työ ei oikein ottanut tuulta alleen, koska uuteen oppimisen tuen tietokantaan ei päästy kiinni primusqueryillä tai rajapintojen kautta. Näin ollen mm. ryhmämuotoisen tuen määrät jäävät vielä kehittämislistalle odottamaan aikaa parempaa. Onneksi hennon hopeareunuksen tähän pilveen muodostaa fakta, että oppimisen tuen päätökset ja pedagogiset asiakirjat saatiin / saadaan tuotua analytiikkaan.

Eri oppimis- ja koeympäristöistä, kuten Google Classroomista, Microsoft Teamsista ja Abitista, kerättävän datan yhdistäminen Primuksesta tuotavaan dataan on lähtökohtaisesti mahdollista, kunhan tieto on vain rajapintojen kautta saatavilla. Oppimisympäristöjen data on siirrettävissä Primukseen, josta se voidaan tuoda kaiken muun tiedon tavoin analytiikkaan. Tilanne kuitenkin muuttui alkuvuodesta 2026, kun useat koulutuksen järjestäjät ottivat käyttöön Wilman OpenID-kirjautumisen. Nyt tiedon onkiminen analytiikkaan on huomattavasti hankalampaa ellei jopa mahdotonta, mikä raavituttanee teknisten asiantuntijoiden päitä hankkeen lopputoiminta-ajan.

Muistan, kuinka Tietueen ensimmäistä toimintavuotta käsitelleessä blogitekstissä maalailin ruusuista kuvaa siitä, kuinka KOSKI-palvelusta saatava data, esim. oppimisen tuen tiedot, kytketään tietomalliin heti, kun se on mahdollista. Mahdollisuutta tähän ei harmi kyllä ole toisena toimintavuotena kuitenkaan tarjoutunut. Syksyllä 2025 Opetushallituksen asiantuntijalta saadun tiedon mukaan nivelvaiheen tiedonsiirron työkalua nimittäin näillä tiedoin ei ole tulossa eikä tällaista työkalua ainakaan Opetushallituksen rahoituksella ole syntymässä. Viimeisimmät huhut kuitenkin vihjailevat, että rahoitus saattaisi löytyä jostakin muualta. Hanke jää odottamaan, mitä tulevaisuus tuokaan nivelvaiheen tiedonsiirron osalta tullessaan.

Katse kohti syksyä

Hankkeen viimeisellä (tai ainakin näillä näkymin viimeisellä) viidenneksellä hankkeessa keskitytään saattamaan kaikki koulutuksen järjestäjät samaan tilanteeseen niin datasiirtojen, vaikutustenarviointien kuin raporttien käytönkin suhteen. Nähtäväksi jää, miten tässä onnistutaan. Ennen kuin kädet lyödään syksyllä jälleen kerran syvälle saveen, on kuitenkin aika hengähtää: hakea rento asento baden-badenissa, avata lempikirja ja antaa suvituulen kuljettaa kuluneen lukuvuoden taakat mukanaan. 

Konsta Kivistö

suunnittelija, Tietue-hankkeen koordinaattori