Metsät

Kaupungin taajama- ja talousmetsien hoito perustuu voimassa oleviin metsäsuunnitelmiin.

Taajamametsien hoidon perustana on monitavoitteinen taajamametsien hoitosuunnitelma (vuosille 2010 – 2019), jota toteutettaessa otetaan huomioon valtakunnallisen viheralueiden hoitoluokituksen määrittelemät erityispiirteet ja asiakkaiden toiveet. Hoitotyössä painotetaan virkistyskäyttöä, metsien suojavaikutustarpeita sekä maiseman ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Puistoiksi kaavoitettuja taajamametsiä on hoidossa 1400 hehtaaria. Tärkeimpinä kohteina ovat Isomäen Porin Metsä, Liinaharjanpuisto sekä Ruosniemen ja Meri-Porin asuinalueiden laajat puistometsät. Porin metsän kohteita hoidetaan erillisen Porin metsän käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan.

Taajamametsien virkistyskäytössä kehityskohteita ovat yhtenäiset polkuverkostot viheralueiden välillä.

TAMMENTILAN METSIENHOITO-OHJELMA 2019-2069

Porin kaupunki on laatimassa omistamalleen Tammen alueelle metsienhoito-ohjelmaa vuosille 2019-2069. Tammen alue sijaitsee Ulvilan Kullaalla, Joutsijärven ympäristössä. Porin kaupunki omistaa alueella noin 1640 hehtaaria metsää.

Hoito-ohjelman suunnittelun tueksi toteutettiin alkuvuonna 2019 kysely, jonka avulla kartoitettiin käyttäjien mielipiteitä Joutsijärven alueesta, retkeilyreiteistä sekä Tammen metsienhoidosta. Kysely sekä kyselyyn saatujen vastausten pohjalta laadittu yhteenveto ovat luettavissa alla olevista linkeistä:

Metsienhoito-ohjelman työstämistä jatketaan vuoden 2019 aikana arvioimalla eri hoitovaihtoehtojen vaikutusta puuston määrään, talouteen ja hiilinieluun.

Metsätyökohteet talvikaudella 2019-2020

Porin metsän kohteet syksy-talvikaudella 2019-20

Hoitotoimenpiteet perustuvat Porin metsän monitavoitteinen luonnonhoito- ja käyttösuunnitelmaan (Nella Mikkola & Heli Nukki, toim. Porin kaupunkisuunnittelu 31.12.2006. Porin kaupunkisuunnittelusarja C60/2006). Porin metsän julkaisut

Kohde kartalla

Kuvio nro 169

Reunavyöhykkeen suoja- ja virkistysmetsää, pinta-ala 2,7 ha. Kasvupaikka on kulttuurivaikutteinen lehtomainen kangas, jolla kasvaa 85-vuotias kuusivaltainen metsä. Kasvillisuutta mm. käenkaali, mesiangervo ja ojakellukka.

Tavoitteena maisemallisesti näyttävä ja järeä kuusivaltainen sekametsä. Kuviolle tehdään erikoishakkuu, jossa poistetaan yksittäisiä vanhoja kuusia ja luodaan valoaukkoja nuorille puille, varsinkin rauduskoivuille. Tien ja polkujen reunat säilytetään avoimina ja näyttäviä maisemapuita, esim. mäntyjä tuodaan esille polun varrelta.

Kuvio nro 200

Korpivyöhykkeen virkistys- ja ulkoilumetsää, pinta-ala 3,8 ha. Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 70-vuotias sekametsä. Puusto on pääosin hieskoivua sekä mäntyä, joiden seassa kasvaa yksitäisiä nuoria haapoja. Kasvillisuutta mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti.

Tavoitteena eri-ikäisrakenteinen lehtipuuvaltainen metsä haaparyhmineen. Metsä uudistetaan pienaukoin, suositaan lehtipuuta ja säästetään haavat. Aukkojen annetaan taimettua luontaisesti.

Kuvio nro 217

Reunavyöhykkeen ulkoilu- ja virkistysmetsää, pinta-ala 2,2 ha. Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 80-vuotias mäntyvaltainen sekametsä. Kasvillisuutta mm. mustikka, metsätähti ja oravanmarja.

Tavoitteena lehtipuuvaltainen sekametsä. Linnustolle arvokkaan järeän lehtipuuston säilyttäminen. Luonnon monimuotoisuuden ja lahopuun määrän lisääminen. Harvennetaan kevyesti poistamalla mäntyjä ja suosimalla lehtipuita. Haavat ja muut kolopuut säästetään. Muutamia yksittäisiä kaadettuja maapuita jätetään muodostamaan järeää maalahopuuta.

Kuvio nro 218

Korpivyöhykkeen ulkoilu- ja virkistysmetsää, pinta-ala 0,3 ha. Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 50-vuotias mäntymetsä. Kasvillisuutta mm. mustikka, metsätähti ja oravanmarja.

Tavoitteena on terve ja hyväkuntoinen mäntymetsä. Hoitotoimenpiteenä tehdään ensiharvennus.

Kuvio nro 214

Reunavyöhykkeen suoja- ja virkistysmetsää, pinta-ala 0,7 ha. Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa tiheä 85-vuotias kuusivaltainen metsä. Ylispuina kasvaa muutamia järeitä 130-vuotiaita mäntyjä. Kasvillisuutta mm. käenkaali, metsäalvejuuri ja metsäimarre.

Tavoitteena saada valoisa kuusikko ja turvallisuuden lisääminen. Kuviolle tehdään harvennushakkuu, jossa säästetään isot männyt.