Halli- ja manufaktuurioikeus

Halli- ja manufaktuurioikeuden tehtävänä oli:

  • ratkoa mestarien ja työntekijöiden välisiä riitoja
  • valvoa teollisuuslaitosten järjestystä ja taloutta
  • käsitellä velka-asioita
  • tarkkailla teollisuustuotteiden laatua
  • tarkastaa työpajojen koneet ja työkalut
  • tarkastaa valmistetut tavarat ennen niiden myyntiä
  • tarkistaa tuotteiden hinnat, jotta ne eivät nouse liian korkeiksi

Vaikka Porin teollisuuslaitokset lakkautettiinkin 1600-luvulla, niin muualla tapahtui myös kehitystä. Ruotsin ajan pisimmälle kehittynyttä teollisuutta edustivat Suomessa rautatehtaat ja manufaktuurit eli käsiteollisuuslaitokset. Ne alat, jotka eivät kuuluneet ammattikuntajärjestelmän piiriin, luokiteltiin manufaktuureiksi. Ruotsi oli 1600-luvulla Euroopan tärkeimpiä metallintuottajamaita ja rautaruukkeja perustettiin myös valtakunnan itäiseen osaan, mukaan lukien Satakuntaan. Ruotsalainen Lorentz Creutz perusti Euran Kauttuaan 1690-luvulla rautaruukin, jonka ympärille kehittyi myöhemmin tehdasyhdyskunta. Suomen rautaruukit tarjosivat monelle ruotsalaiselle mahdollisuuden elantoon ja niihin myös sidottiin jonkin verran ruotsalaista pääomaa. Myös ammattitaitoista työvoimaa sekä huomattavien liikemiessukujen jäseniä saapui Ruotsista.