Toivon rakennukset: Perinteinen puutalokiinteistö kaupungin keskustassa

Porin kaupunkialuetta laajennettiin kaupungin lähes kokonaan vuonna 1801 tuhonneen kahdeksannen kaupunkipalon jälkeen. Uusi kaupunginosa eli Uusi kaupunki kaavoitettiin vanhan kaupungin itäpuolelle vuonna 1811. Uuden kaupunginosan kaava oli keskustan kaavaa väljempi. Itä-länsisuuntaiset kadut uuden kaupunginosan pohjoispäässä seurasivat vielä keskustan vanhempaa kapeaa korttelikokoa, mutta toiseen suuntaan (itä-länsi -suunnassa) korttelit olivat jo huomattavasti keskustan kortteleita leveämpiä. Koska uusi kaupunginosa ulottui keskustaa etelämmäs (nykyisestä Säveltäjänkadusta alkaen), olivat eteläpään korttelit pohjoispäätä suurempia.

Uuteen kaupunginosaan alettiin rakentaa heti kaavan valmistuttua. Rakennuskulttuuritalo Toivon tontti oli vielä vuonna 1815 asumaton, mutta 1820 siellä asui työmies Isak Lindqvist vaimonsa Maijan (Maria Christina) ja kolmen lapsensa kanssa. Kolme vuotta myöhemmin Lindqvistien tontilla asui myös kirvesmies Reinhold Lundgren, vaimonsa Ulla ja kaksi lasta. Isak Lindqvistin kuoltua (1838) tontti jaettiin kahtia.Jo vuonna 1840 tontin toiselle puoliskolle oli muuttanut merimies Johan Lagerström vaimonsa Ulrikan (Ulla) kanssa. Parille syntyi kaksi lasta, Johannes (Johan)  ja Gustaf. Isä Johan kuoli kuumeeseen vuonna 1856.  Perheen poika Johan, myös merimies, avioitui vuonna 1865 piika Johanna (Hanna) Forsellin kanssa ja koko tontti siirtyi Johanin omistukseen. Johanin äiti asui poikansa perheessä. Kun Johan kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1874, jaettiin tontti jälleen kahdeksi eri puoliskoksi, joista toisen omisti Ulla ja toisen Hanna. Johanna avioitui toisen kerran ajuri Johan Gustaf Grönroosin kanssa. Grönrooseja asui tontin molemmilla puoliskoilla 1890-luvulle saakka.

Vaikka tontin asukkaat tiedetään, ei heitä voida varmuudella sijoittaa tiettyihin rakennuksiin kuin vasta vuodesta 1896, jolloin tontin pohjoispuoliskon osti porilainen konemestari Konstantin Korsman. Tontin eteläpuoliskon oli ostanut vuonna 1900 karvari Josua Roström, joka myi osuutensa kauppias K.B.Laineelle jo seuraavana vuonna ja tämä edelleen vuonna 1905 kauppias Viktor Vallinille ja tämän vaimolle Fiinalle (v:sta 1906 Vankka). Viktor Vankan kuoltua Fiina avioitui porilaisen poliisi Karl Aallon kanssa.

    Toivon tontti v. 1905
Toivon tontti v. 1905. Satakunnan Museon kokoelmat

Kahteen osaan jaettu tontti siirtyi 1910-luvun lopulla kokonaan Karl Aallon ja hänen Fiina-vaimonsa omistukseen. Aalloilla oli vuokralaisina useita Aallon virkatovereita ja tontti tunnettiinkin aikanaan Poliisien kulmana. Aallon myötä liiketoiminta tontilla lisääntyi. Nykyisen Toivon kulmahuoneessa toimi Fiina Aallon pitämä maitokauppa ja keskellä taloa limonaaditehdas, Hedelmämehutehdas Toivo, sotien välisen ajan. Pihalla piti yleistä saunaa toripoliisi Toivola vaimoineen.

Toivon tontti v. 1947
Toivon tontti v. 1947. Satakunnan Museon kokoelmat

Talvisodan aikana pihaan pudonnut pommi vaurioitti saunan seinää eikä sitä saatu enää kunnolla korjattua ja sodan jälkeen se muutettiin Lahden autokorjaamoksi. Entisen maitokaupan tiloissa toimi Taipaleen parturiliike vuoteen 1960 saakka. 1970-luvulla rakennukset siirtyivät Porin kaupungin omistukseen. Ne tyhjenivät viimeisistä asukkaista vuonna 1991.

Vuonna 1995 rakennuksiin perustettiin Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo ja rakennusten kunnostus alkoi. Toivon ensimmäiset tilat avautuivat yleisölle jo keväällä 1996, Korsmanin talon vuoden 1951 asunto vuonna 1999 ja muut tilat vasta 2000-luvun kuluessa.