Seksuaalinen häirintä puhutti porilaisia lapsia ja nuoria Someoppitunneilla
Viime vuoden aikana Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin nuorisotyön koordinaattori Tiia Rosnell ja Porin kaupungin nuorisopalveluiden verkkonuorisotyöntekijä Anniina Korpi kiersivät porilaisia kouluja pitäen Someoppitunteja lähes 1900 oppilaalle. Tunneilla käsiteltiin esimerkiksi somekiusaamista, seksuaalista häirintää ja alastonkuvia, tietoturvaa ja digihyvinvointia. Koska sometunneille on erittäin paljon kysyntää, niitä jatketaan myös tänä vuonna.
Rosnell ja Korpi kiersivät Porin kouluilla pitämässä Someoppitunteja 5.–6.-luokkalaisille. Niiden lisäksi he vierailivat myös muutamissa erityisluokissa, 4.-luokissa ja yläkouluilla.
– Tunneilla on noussut esiin, miten moni lapsi ja nuori saa alastonkuvapyyntöjä tai -materiaalia sekä tuntemattomilta että tutuilta vertaisiltaan tai groomaajilta, mutta myös niin sanotuilta “bottikäyttäjiltä”, kertoo Korpi.
Groomaajalla tarkoitetaan aikuista, joka lähestyy alaikäistä houkutellakseen häntä seksuaalisiin tekoihin kasvotusten tai somen kautta. Usein mielikuva groomaajasta on yli 40-vuotias mieshenkilö, mutta tunneilla lapset ja nuoret kertoivat myös 18–20-vuotiaiden lähestyvän heitä alastonkuvapyynnöillä.
– Jotkut voivat myös esiintyä nuoren uhrin ikäisenä tai kaverin kaverina, jolloin nuorella on haastavampaa kieltäytyä viestittelystä kuin selkeästi täysi-ikäisten kohdalla. Oli houkuttelija kuka tahansa, lähestymiset tuntuvat ahdistavilta, vaikka lapset ja nuoret sanovatkin niiden olevan arkipäivää ja kestävänsä ne, Rosnell kuvailee Someoppituntien keskusteluita.
“Bottikäyttäjällä” tarkoitetaan tietokoneohjelmaa, joka lähettää sosiaalisen median kautta useammalle käyttäjälle esimerkiksi yksityisviestejä.
– Meidän aikuisten tehtävä on huolehtia, että tästä ei tulisi normaalia. Lapselle pitää opettaa somen käytössä ja sopia yhteisistä säännöistä kotona jo silloin, kun hän saa ensimmäisen älypuhelimensa. Muutamat oppilaat kertoivatkin kotona käydyistä keskusteluista ja miten he toimivat, jos näkevät jotain ikävää. Olisi hienoa, jos näitä keskusteluita käytäisiin kaikissa kodeissa säännöllisesti, rohkaisee Korpi.
Siitä huolimatta, että lapsen ja vanhemman välit olisivat hyvät ja pelisäännöistä olisikin sovittu, voi lapsi hävetä ja pelätä ikävistä tilanteista kertomista. Vanhemman ensimmäinen reaktio tilanteeseen voi olla esimerkiksi puhelimen käytön rajoittaminen tai sovelluksen poistaminen. Paras keino olisi kuunnella rauhassa millaisia tunteita ja ajatuksia someen liittyvät asiat herättävät lapsessa, tukea lasta sekä kiittää häntä rohkeudesta kertoa.
Tarvittaessa voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä poliisiin, Rikosuhripäivystykseen, Nettivihjeeseen tai muihin luotettaviin lasten ja nuorten kanssa toimiviin ammattilaisiin.
– Näiden asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, ei lasten, nuorten eikä vanhempien, Korpi kannustaa.
Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on kattavat ohjeet aikuisille siihen, miten puhua seksuaalisesta häirinnästä lasten kanssa. Myös Nuortennetti on luotettava ja monipuolinen sivusto nuorille itselleen. Porin kaupungin verkkonuorisotyön oma sivusto löytyy täältä.