Pori kehittää niittyjen hoitoa luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi
Porissa on noin 180 hehtaaria niittyalueita, joiden monimuotoisuutta vahvistetaan pitkäjänteisellä hoidolla. Tänä vuonna käyttöön otettu uusi niittyjenhoitokone tehostaa niittojätteen keräämistä ja luo vähitellen paremmat kasvuolosuhteet kukkiville niittykasveille. Lisäksi kaupunki kehittää uusia kukkaniittyjä pölyttäjien elinympäristöiksi ja hyödyntää lampaita osana viheralueiden hoitoa.
Tänä kesänä niittojätettä kerätään Porissa ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti pois niityiltä. Aiempina vuosina niittyjen hoidosta syntyvä niittojäte on jätetty maahan maatumaan, jolloin kasvustoon sitoutuneet ravinteet ovat palautuneet takaisin maaperään ja ylläpitäneet näin niittyjen rehevyyttä. Niittojätteen pois kerääminen köyhdyttää vähitellen maaperää tarjoten kukkiville niittykasveille aiempaa paremmat kasvuolosuhteet. Samalla estetään niittyjen umpeen kasvamista, parannetaan pölyttäjille tärkeiden kasvien menestymistä ja lisätään niittyjen viihtyisyyttä ulkoilukäytössä.
– Koneellinen niittojätteen kerääminen on menetelmänä tuttu muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa, mutta Suomessa sitä hyödynnetään isojen kaupunkiniittyjen hoitoon vielä verrattain vähän. Pori onkin siis nyt ensimmäisten joukossa testaamassa menetelmän hyötyjä ja vaikuttavuutta Suomen olosuhteissa. Porin niityiltä kertyy vuosittain huomattava määrä kompostoitavaa kasvijätettä. Roskien keräys tapahtuu heinänkeruun yhteydessä eikä jää silputtuna maahan. Tulevaisuudessa jätettä voitaisiin tarpeen mukaan ohjata myös esimerkiksi energiateollisuuden käyttöön, kertoo Porin kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen.
Niittyalueita pyritään mahdollisuuksien mukaan kehittämään myös kukkaniityiksi monipuolistamalla niiden kasvillisuutta Suomessa menestyvien niittykasvien siemenseoksilla. Ennen kylvöä maaperää voidaan köyhdyttää esimerkiksi lisäämällä kasvualustaan hiekkaa, sillä monet niittykasvit viihtyvät vähäravinteisessa maassa. Kukkaniittykokeilujen tavoitteena on lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja tarjota pölyttäjille aiempaa enemmän ravintoa sekä elinympäristöjä. Monipuolinen niittykasvillisuus tukee esimerkiksi perhosten, mehiläisten ja kimalaisten menestymistä sekä tuo väriä ja vaihtelevuutta kaupunkikuvaan.
– Kukkaniittyjen perustaminen on pitkäjänteistä työtä, ja näkyviä tuloksia saadaan yleensä vasta useiden vuosien kuluessa. Kukkien kerääminen niityiltä on sallittua. Kukkaniittyjen toteutuminen tapahtuu köyhdyttämisen kautta, eli niittojätettä keräämällä. Nyt ollaan köyhdytysvaiheessa. Tällä hetkellä kukkaniittykokeiluja on käynnissä Vähärauman koulun viereisessä puistossa sekä entisen Liinaharjan vanhainkodin tontilla, jatkaa kaupungin puistojenhoitopäällikkö Esa Rouvali.
Myös lampaat ovat tuttu näky kaupungin niittyalueilla, sillä ne hoitavat niittyjä laiduntamalla. Lampaat pitävät kasvillisuuden matalana, ehkäisevät umpeenkasvua ja auttavat säilyttämään niittyjen monipuolisen kasvi- ja hyönteislajiston. Lammaslaitumia on tänä kesänä jälleen keskustan tuntumassa Liljanluodossa sekä Vähäraumalla Suntinojan varrella. Lisäksi Reposaaren Pleikinkadun rantapuistossa lampaat torjuvat alueen runsasta jättipalsamikasvustoa.
– Niittyjen hoidossa kokeillaan ja kehitetään jatkuvasti uusia toimintatapoja, joilla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja samalla parantaa alueiden viihtyisyyttä. Tämän kesän kokemukset auttavat arvioimaan, millaisia hoitomenetelmiä Porin niityillä kannattaa hyödyntää jatkossa, summaa Ahonen.