Satakuntaan valmistellaan kahta työllisyysaluetta
Satakunnan kuntajohtajat neuvottelivat 20. huhtikuuta TE-palvelut 2024 –uudistuksen aluejaosta ja sopivat, että Satakunnan valmistelua jatketaan kahden työllisyysalueen mallilla. Vaihtoehtoisia työllisyysaluejakoja on tarkasteltu kuntajohtajakokouksen asettaman työryhmän tekemän työn yhteydessä. Loppuvaiheessa vaihtoehtoina ovat olleet yksi koko maakunnan kattava työllisyysalue tai kaksi erillistä Rauman ja Porin ympärille muodostuvaa aluetta.
Pohjois-Satakunnan työllisyysalueen valmistelua jatketaan kuntaryhmällä Pori, Ulvila, Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku ja Siikainen. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen valmistelua jatketaan kuntaryhmällä Rauma, Eura, Eurajoki, Huittinen ja Säkylä.
–Yhteinen tavoitteemme on, että Satakuntaan syntyy kaksi Suomen parasta työllisyysaluetta, joiden välinen yhteystyö toimii saumattomasti, Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna ja Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela toteavat.
Työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät täysimääräisesti kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta alkaen. Kuntien tulee ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä, mihin työllisyysalueeseen ne haluavat kuulua. Työvoimapalvelualueeseen kuulumisesta päättävät kuntien valtuustot tulevana syksynä.
– Tässä asiassa kuntien itsehallintoa ja omaa oikeutta päättää alueen rakenteesta lain puitteissa tulee ehdottomasti kunnioittaa. Kokonaisuudessa tulee olemaan myös palveluita, joissa jatkamme erittäin hyvää ja koko maakunnan kasvua edistävää yhteistyötä sekä sopimusperusteisesti että meille tärkeiden elinkeino- ja työelämäpalveluita ja koulutusta tuottavien konserniyhtiöiden ohjauksen kautta. Tulevaisuudessa koko maakunnan päätehtävä tulee olemaan elinkeinoelämän vahvan kasvun tukeminen uusien ja uusien työntekijöiden saaminen maakuntaan, Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna korostaa.
– Kahden yhteistyötä tekevän työllisyysalueen mallilla pystymme varmistamaan lähipalveluperiaatteen toteutumisen, kustannustehokkaat palvelut ja kuntien osallisuuden tulevien työllisyysalueiden päätöksenteossa. Vuoden 2025 alusta käynnistyvä uudistus tukee myös entistä monipuolisempien ja kansainvälisempien palvelukokonaisuuksien syntymistä. Asiakasyritykselle tai työpaikkaa tarvitsevalle uudistus tuntuu ennen kaikkea sujuvana, oikea-aikaisena ja asiantuntevana palveluna. Tämä uudistus on oikeasti mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää – jopa omaa panostusta kasvattamalla, Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela sanoo.
– Uudistuksen keskeisin hyöty syntyy siitä, että työllisyyspalvelut linkittyvät kuntien laajaan palveluekosysteemiin, joka sisältää muun muassa monipuoliset yritys- ja elinkeinopalvelut sekä koulutuspalvelut. Maakunnan kasvukehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että yritykset saavat tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. Kasvu luo myös uutta työvoiman kysyntää, joka madaltaa työttömyyslukuja, valmistelua johtaneen ohjausryhmän puheenjohtaja Kimmo Puolitaival toteaa.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirron paikallistasolle. Linjaus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.