Talvikunnossapitoa tehdään koko kaluston voimin – lue vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin
Viikonlopun runsaat lumisateet ja lähipäiville ennustettu sään lauhtuminen haastavat katujen kunnossapitoa. Lunta on kertynyt lyhyessä ajassa paljon ja mikäli lämpöasteet nousevat nopeasti, alkaa lumisille väylille pian muodostumaan loskaa. Koko käytettävissä oleva kalusto on ollut loppiaisviikonloppuna liikkeellä ja työt jatkuvat tänään.
Suuri osa kadunvarsilla tällä hetkellä olevista lumikasoista kuuluu kiinteistöjen vastuulle, ja kaupunki aloittaa lumien kuljetuksen omilta alueiltaan lumenläjitysalueelle näillä näkymin loppuviikolla. Kokosimme tähän uutiseen vastauksia yleisimpiin talvikunnossapitoa koskeviin kysymyksiin.
Milloin auraajat lähtevät liikkeelle?
Säätiedotuksia seurataan talvikaudella aktiivisesti ja auraamaan lähdetään tilanteen niin vaatiessa. Katujen aurauksessa noudatetaan ohjeellisia aurausrajoja. Esimerkiksi ensimmäisen luokan väylillä tämä tarkoittaa sitä, että auraus aloitetaan, kun irtolunta on keskimäärin viisi senttiä. Kevyen liikenteen väylien auraus aloitetaan, kun lunta on keskimäärin kolme senttiä. Senttimäärät ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, sillä myös lumen olomuoto ja lumisateen arvioitu kesto vaikuttavat auraamisen aloittamiseen. Esimerkiksi loskakelillä auraus aloitetaan, vaikka senttikriteerit eivät täyttyisikään.
Missä järjestyksessä liikenneväyliä aurataan?
Katujen aurauksessa edetään liikenneväylien hoitoluokituksen mukaan. Hoitoluokat on jaettu kolmeen kategoriaan liikenteen määrän, laadun ja tarpeen mukaan. Etusijalla ovat ensimmäiseen luokkaan kuuluvat pääväylät, joukkoliikenteen reitit sekä pyörätiet. Kevyen liikenteen väylät on jaettu kahteen erilliseen hoitoluokkaan siten, että ensimmäisenä hoidetaan pyöräteiden pääväylät ja sen jälkeen muut pyörätiet. Puistokäytävillä ei ole talvikunnossapitoa.
Yhteensä kaupungilla on huollettavan yli 1000 kilometriä katualueita, joista katuverkkoa on noin 720 kilometriä ja pyöräteitä noin 340 kilometriä.
Koska aurat siirtyvät asuntokaduille?
Monet asuntokadut kuuluvat kolmanteen eli viimeiseen hoitoluokkaan, ja niille siirrytään, kun muut väylät on saatu kuntoon. Kun lunta tulee paljon ja pitkään, joudutaan etusijalla olevien väylien aurausta tekemään jatkuvalla syötöllä, jolloin asuntokatujen auraus viivästyy. Tällöin asuntokatuja saatetaan päästä hoitamaan vasta parinkin päivän viiveellä.
Kun lunta tulee kerralla isoja määriä, on ymmärrettävää, että asukkailla on kovat odotukset saada oma katu auratuksi pikaisesti. Kaikkia katualueita ei kuitenkaan voida hoitaa samanaikaisesti.
Mistä tiedän, mihin hoitoluokkaan oman asuinalueeni kadut kuuluvat?
Katujen hoitoluokat voi tarkistaa oheisesta kartasta. Sininen väri kartassa tarkoittaa ensimmäistä hoitoluokkaa, pinkki väri toista hoitoluokkaa ja ruskea väri kolmatta hoitoluokkaa.
Kuinka paljon kaupungilla on käytössä aurauskalustoa?
Talvikunnossapitoa tehdään Porissa sekä kaupungin työntekijöiden että yksityisten urakoitsijoiden voimin. Kaupungin aurauskalustoon kuuluu noin kolmekymmentä työkonetta, joista tiehöyliä on neljä ja alusteräautoja kolme. Lisäksi Laviassa, Ahlaisissa ja yhdellä Itä-Porin hoitoalueella aurausta hoitavat urakoitsijat. Viime talveen verrattuna auraushenkilöstöä ja urakointikalustoa on lisätty kolmella yksiköllä.
Millaisia käytäntöjä liikenneväylien hiekoituksessa noudatetaan?
Liukkaudentorjuntaa tehdään tarpeen mukaan ja pääasiassa työt hoidetaan normaalin työajan puitteissa. Poikkeuksen tekevät vilkkaimmat pääväylät, jotka pyritään pitämään ajokunnossa vuorokaudenajasta riippumatta. Väylien liukkautta ei voida mitata samaan tapaan kuin esimerkiksi lumen kertymistä, vaan tilannetta arvioidaan silmämääräisesti. Liukkautta torjutaan myös ennakoivasti.
Kuten aurauksessa, myös hiekoituksessa edetään hoitoluokituksen mukaisesti. Asuntokaduilla liukkaudentorjunnan toimenpiteitä tehdään vain poikkeustapauksissa, kuten esimerkiksi ns. pääkallokelillä. Ajoratojen suolausta on vuosien saatossa vähennetty ja tänä päivänä se keskittyy pääasiassa liikennevaloristeyksiin, siltoihin ja liikenneympyröihin sekä mustan jään torjumiseen alku- ja lopputalvella.
Miten kunnossapidon vastuut jakautuvat?
Talvikunnossapidon vastuut jakautuvat kaupungin ja yksityisten kiinteistöjen kesken. Vastuut on kerrottu yksityiskohtaisesti täällä. Kunnan velvollisuuksiin kuuluu hoitaa ajoratojen, pyöräteiden sekä rakenteellisesti toisistaan erottamattomien jalankulku- ja pyöräteiden auraus. Kaupunki huolehtii myös näiden väylien hiekoituksesta.
Lumen ja jään poistaminen tontin kohdalla olevalta jalkakäytävältä, jalkakäytävälle kertyneen lumen poiskuljetus sekä jalkakäytävän hiekoitus kuuluvat tontinomistajan ja -haltijan vastuulle. Plussakelien lähestyessä on hyvä muistaa, että myös sadevesikaivojen ritiläkansien auki pitäminen kuuluu tontinomistajan tehtäviin. Sään lauhtuessa kaivonkannet kannattaa kaivaa esiin jään alta, jotta sulamisvedet pääsevät valumaan viemäreihin.
Lumen siirtäminen tonteilta kaupungin katu- ja puistoalueille on kiellettyä. Korkeaksi kohoavat lumikasat haittaavat pahimmillaan liikennettä ja rajoittavat esimerkiksi pysäköintimahdollisuuksia. Ylimääräistä lunta ei saa myöskään kasata naapurin tontille, eikä kaupunki puutu naapureiden välisiin kiistoihin. Mikäli omalla tontilla ei ole riittävästi tilaa, on lumi tarvittaessa kuljetettava lumenläjitysalueelle. Kaupungin maksuton lumenläjityspaikka sijaitsee Raatimiehenluodossa Kimpajuovantien varrella.
Valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Väylävirasto yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa. Maanteiden talvihoitoluokkien kartta on katsottavissa Väyläviraston verkkosivuilla.
Mihin voin ottaa yhteyttä talvikunnossapitoon liittyvissä asioissa?
Talvikunnossapidon perusperiaatteet on kuvattu kaupungin verkkosivuilla ja katujen hoitoluokkiin voi tutustua karttapalvelussa. Talvikunnossapitoon liittyvää palautetta voi antaa sähköisellä palautelomakkeella tai merkitsemällä palautetta koskevan paikan suoraan kartalle. Yhteyttä voi ottaa myös palvelupiste Porinaan tai sähköpostilla kaupungin tiemestareille. Toiveena on, että haastavissa keliolosuhteissa kaupungin asiakaspalvelun resurssit säästettäisiin kiireellisten tapausten käsittelyyn.
Maanteiden kunnossapidosta palautetta voi antaa valtakunnalliseen Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n yhteiseen maantie-, rata- ja vesiväyläasioiden neuvontapalveluun.