Oppiva tekoäly avustaa lääkäriä tulevaisuudessa
Harri Ketamo uskoo, että tekoälyn avulla lääkärin toimintaa on mahdollista tehostaa ja potilasturvallisuutta parantaa entisestään ja tekoälyn mahdollisuudet lääketieteen käytössä ovat rajattomat.
Ketamo määrittelee tekoälyn kokoelmaksi algoritmejä ja dataa. Koneelle eli tekoälylle voi opettaa perusasiat ja tiettyjen algoritmien avulla se oppii koko ajan lisää. Kone on tiedon käsittelyssä ja tuottamisessa ihmiseen verrattuna nopea, eikä se tee laskelmissaan huolimattomuusvirheitä. Ihmisen kaltaiseen monimutkaiseen ja luovaan ajatteluun kone ei kuitenkaan kykene.
Esimerkiksi joihinkin syöpädiagnooseihin tekoäly antaa jo nykyäänkin taustatietoa lääkärille. Tekoäly voi tarkastaa sairastuneesta otettuja tietokonetomografiakuvia ja arvioida niitä. Silloin lääkäri saa käyttöönsä tarkkaa tietoa, joka helpottaa hänen päätöstään diagnoosista ja sitä seuraavasta hoidosta.
Ketamo näkee, että tekoälyn mahdollisuudet lääketieteen käytössä ovat rajattomat. Esimerkiksi nykyisellään potilastietojärjestelmä tekee hälytyksen, jos lääkäri on määräämässä lääkeitä, joiden kombinaatiokäyttöön liittyy riski. Oikein opetettuna koneen olisi mahdollista tehdä hälytyksiä monista muistakin huomaamistaan potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista. Se voisi myös kertoa tilastotietoa siitä, minkälaiset lääkitykset ja hoitomuodot ovat olleet tehokkaita jossain tietyssä diagnoosissa ja mitä muita mahdollisia lääkityksiä tai hoitomuotoja on mahdollista kokeilla.
Ketamon mukaan tekoäly onkin parhaimmillaan asiantuntijan apuna, virtuaalisena assistenttina. Tekoälyn voi toisin sanoen valjastaa lääkärin tiedonhankintaan ja nopeuttaa siten vaikkapa diagnosointia. Se voi tehdä helposti ja nopeasti luettavan koonnin potilaan terveyshistoriasta ilman, että lääkäri seikkailee potilastietojärjestelmän eri lehdillä ja kerää tietoa eri paikoista. Tekoäly voi myös ehdottaa lääkärille luettavaksi erilaisia artikkeleja, jotka liittyvät potilaan diagnoosiin.
Miksi meillä sitten ei ole jo käytössä virtuaalisia lääkärin assistentteja?
– Potilastietojärjestelmiin syötetyt tiedot ovat järjestelmän omistajan tietovarannoissa eivätkä ne ole siksi käytettävissä oppivan tekoälyn opettamiseen. Se on mielestäni iso ongelma. Ymmärrän että potilastiedot eivät ole kenen tahansa saatavilla. Mutta kun kaikki tieto on vain isojen tietojättien varannoissa, tekoälyn hyödyntäminen lääketieteessä, johon tarvitaan potilasdataa, on harmillisen hidasta, huokaa Ketamo.
Ketamo haluaisi nähdä, että Satakunnassa tehtäisiin uraa uurtavaa tutkimusta tekoälyn käytöstä sairaalaympäristössä vaikkapa Satakunnan sairaanhoitopiirin, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja paikallisten yritysten voimin.
‒ Miksi jäädä odottelemaan, mitä muualla tehdään. Täältä Satakunnastakin käsin voi tehdä asioita etunenässä. Osaamista siihen löytyy, hän lopettaa.
Oppivien tekoälysovellusten kehittäjä, tutkija Harri Ketamo luennoi Porissa Satakunnan lääkäripäivässä 19.7. tekoälyn mahdollisuuksista. Satakunnan lääkäripäivä on lääkäreiden jatko- ja täydennyskoulutustapahtuma. Satakunnan lääkäripäivän järjestävät Satasairaala, Porin perusturva ja Rauman kaupunki.
Teksti: Marika Pöyri-Pirkola